Olen sisällä lämpimässä
ihan kuin pieni orava pesässään.
Voi vinkua tuuli nurkissa,
voi sade piestä ikkunaa.
Tiedän, että olen turvassa.
© Runotalo
Luonto maalaa hienoja taideteoksia. Tänään en voi flunssan vuoksi seikkailla ulkona luonnossa kuten yleensä, mutta käväisin ulkona koirani kanssa. Minut pysäytti tämä kaunis vaahteran lehti, joka oli laskeutunut koivunlehtipedille. Tuuli kerää lehtiä kauniiksi matoiksi puutarhani nurkkauksiin ja poluille. Tämä flunssa on varmaan ihan tarpeellinen, sillä niin hyvin se pakottaa minut pysähtymään. Välillä on ihan mukava päästä peiton alle lepäämään keskellä päivää ja ihan luvan kanssa. Löytyipä vaan tästäkin tukkoisesta ja ankeasta olosta hyväkin puolensa!
Hei RunoTalon Sari!
VastaaPoistaKiva kun liityit Pajupirtin iloiseen joukkoon.
Sinun blogi on minulle uusi tuttavuus ja mieluinen sellainen. Sinulla on tosi upeita ja tunnelmallisia kuvia.
Mielenkiinnolla seuraan taloprojektianne.Haaveissa minullakin on samanmoinen talovanhus.Jykevät hirret.Kaunista.