Alppihovin Mari haastoi minut mukaan kertomaan kymmenen hyvänmielen asiaa. Hyvä mieleni syntyy keväisin puutarhasta, joten lähes kaikki kuvat ovat sieltä. Ensimmäiseen kuvaan asettelin kivelle rastatukkani latvat. Rastatukka tuo minulle paljon hyvää mieltä varsinkin aamuisin kun ei ole enää kampaushuolia. Tällaiset hiukset takertuvat nutturallekin melkein itsestään. Olen viihtynyt rastatukkaisena hyvin.
Marjapensaiden kukkanuput ilahduttavat minua. Rastaat tosin ilahtuvat yhdessä kanssani marjoista ainakin yhtä paljon ehkä jopa enemmänkin.
Vanhan pihlajan kukkanuput tuovat hyvän mielen ja antavat esimerkin vaikeuksien voittamisesta. Muutamia vuosia sitten ulkosaunan tulipalon yhteydessä pihlaja menetti puolet rungostaan ja nyt lopputalvesta raskas lumi katkaisi ison latvaoksan. Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen pihlajassa on nyt todella paljon nuppuja.
Kirsikkapuukin tahtoo pian avata kukkanuppunsa. Viimeksi pienet kirsikat katosivat jo vihreinä pikavauhtia lintujen suihin. Mitenkähän estäisin sen? Hyvä mieli syntyy kirsikkapuun kauniista kukinnasta, jota on hienoa odottaa.
Erilaiset pienet istutuskokeilut saavat hymyn kasvoilleni. Puutarhassa on paljon jakotaimia ja minulla on oma pieni salainen luova suunnitelma niille kaikille.
Takapihalla saniaiset pysäyttävät minut aina keväisin. Spiraali on muoto, jonka voi löytää luonnossa toistuvasti.
Kaikki erilaiset sipulikukat ympäriinsä puutarhassa ilahduttavat. On hienoa huomata miten ne lisääntyvät vuosi vuodelta.
Kesällä 2011 kuljin ahkerasti levittämässä lemmikkejä uusiin paikkoihin puutarhassa. Tässä on tämän kevään uusia alkuja takapihan hietikolla. Olen onnellinen, kun tiedän miten ne tästä leviävät kohti saniaisia. Tiedän, että ne kaksi sopivat oikein hyvin yhteen. Hyvä mieli syntyy, kun suljen silmäni ja näen saniaislemmikkimeren aaltoilevan ilta-auringossa.
Tuohituomen runko ihastuttaa minua joka hetki. Vuosi vuodelta runko on vahvempi. Tämä puu kasvaa vauhdilla, voisin sanoa, että melkein silmissä. En huijaa, se on ihan totta.
Syreeni, jonka siirsin muutama vuosi sitten ei ole vielä kukkinut. Ajatus siitä, että se joku päivä tekee kukan saa minut hyvälle tuulelle.
Vanha syreeni pihatien toisella puolella ilahduttaa minua tuoksullaan, joten en ole suruinen, jos joudun vielä odottamaan ensikukintaa.
Hups! Tämä on jo yhdestoista hyvänmielen asia, mutta ei varmaan haittaa, vaikka olisikin yksi enemmän. Kävin pellon laidassa ja ujutin kamerani pressun alle. Runotalon hirret saavat minut jättionnelliseksi ja samaan aikaan myös ristiriitaisia ajatuksia kulkee mielessäni. Miten kauan vielä odotan? Hienointa on kuitenkin se, että ilman tätä
projektia ja näitä hirsiä minulla ei olisi mieletöntä unelmaa. Runotalon kautta olen löytänyt ja saanut niin paljon enemmän kuin koskaan osasin kuvitellakaan. Kyllä - nämä ovat hyvän mielen hirsiä minulle!
Kaikki, jotka tahtovat voivat napata tämän haasteen tästä mukaansa. Tätä oli kiva tehdä.
Leena Lumin mielenkiintoinen 11-kysymyksen haaste odottaa minulla seuraavaksi toteutustaan. Pidän pienen haastetauon ja palaan siihen sopivalla hetkellä.