Voimarunoperjantai Voimapuutarhassa

Maahumalapolulle ilmestyneet pienet akileijan alut kasvavat hurjalla vaudilla. 

Miten kauniita ne ovatkaan sadepisaroineen.

Pienen hetken olen pysähdyksissä.
Hengitän syvään sisään raitista ilmaa.
Minä ELÄN.

Vanha harmaantunut naru on unohtunut sammaleiselle kivelle.

Kiemurainen vyyhti lepää maisemassa. Sillä ei ole kiire minnekään.

Metsässä hiivin kasteessa aamun.
Liimaudun puihin, sammaleisiin, kantoihin.
Olen yksin, niin luulen
kuulla voin metsän hengityksen.
Se minulle laulaa kuin hyräillen
laulua elämän uskon,
otan mukaani nyt sen.

Leveällä hiekkapolulla kohtaan eksyneen pikkuorvokin.

Kainosti hän katselee hiekkapolulle. Ei tohdi nostaa katsettaan.

Kuljen tietä, kuljen polkua mutkaistakin.
Menen sinne minne tie ja sen polut vievät minua.
Seikkailen omassa elämässäni mittaamattoman uteliaana.
Mitä minä löydän polkuni päästä lopulta?

Leveän hiekkapolun laidassa asustaa sekalainen seurakunta. Täällä majoittuvat kasvit, jotka ovat olleet eksyksissä, yksinäisiä tai kurittomia. Yhdessä he kaikki muodostavat erityisen villin voimapuutarhan osion. Kevätkaihonkukka kertoo aikovansa jatkaa hänelle hyvin sopivaa vaeltelevaa elämäntapaansa.

Mekossani on tahroja.
Ne eivät lähde pesemällä.
Minun on vain hyväksyttävä
ne osaksi itseäni.
Oltava niiden kanssa sinut.

Hän on pieni tete a tete narsissi.  Hänet ystävineen pelastettiin pääsiäisen jälkeen vuosia sitten tavaratalon viherosaston kompostiin joutumiselta. Varmasti oli melkoinen yllätys päätyä voimapuutarhaan loppuelämäkseen.

Maailman hämärässä kuljen,
tahdon löytää oikean kotini.
Se saattaa olla
jo seuraavan mutkan takana.
- Katson sinne.

Eteläpäädyn pyöreässä yrttitarhassa lipstikka on innoissaan. Hän pääsi uuteen mehevään multaan syksyllä ja kaikki näyttää järjestyvän hyvin. Voimaa ja energiaa riittää.

Olen kiitollinen.
Painan pääni tyynyyn
ja herään uuteen aamuun
täynnä virtaa.

Keltaiset narsissit postipolun varressa ihastuttavat vielä hetken. Tällaisena pilvisenä harmaana päivänä narsissien keltainen kirkkaus on häikäisevää ja voimaa antavaa.

Tulevaisuus ihana edessäni
katson eteenpäin.
Olen menossa kohti valoa,
jonka loiste on minulle kultaa.

*

Perjantaikierroksen tapahtumat syntyvät sitä mukaa kun koen niitä kulkiessani puutarhassa. Toivon, että voimapuutarha tulee sinulle kierros kierrokselta kotoisammaksi ja alat seurata kasveja, jotka muuttuvat vuodenaikojen ja vuosien myötä. Olisi hienoa, jos voisit kuvien ja sanojen kautta kulkea mukanani kokemassa tunnelmaa. Saat itsellesi voimaa ja virkistyneen mielen. Keskittyessäsi kukkien yksityiskohtiin pystyt unohtamaan kaiken muun. Kiitollisuus luonnon pienistä ihmeistä täyttää sydämesi. 

Teen uuden kierroksen viikon kuluttua. Olet aina sydämellisesti tervetullut mukaani voimapuutarhan runollisille hiekkapoluille. 

Voimapuutarha avautuu ryhmille kesäkuussa ja kerron siitä tarkemmin pian. Silloin voit poiketa oikeasti puutarhassa tapaamassa kasveja kasvokkain ja kokemassa voimapuutarhan tunnelman omassa sisimmässäsi. 

Oikein mukavaa viikonlopun alkua täältä voimapuutarhasta!

PS Jos pidät keijukaisista, haltijoista ja menninkäisistä, saatat nähdä heitä kuvissa: Keskity katselemaan kuvien taustoja avoimin mielin. Jos olet onnekas, löydät pienet kasvot tai menninkäisen hahmon.