Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästä ♥ Runopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari
Aamun raikkaassa pakkasessa astelen rauhassa pihamaalla. Katseeni kiinnittyy moniin pieniin ihmeisiin. Herttavuorenkilpi tulee vastaani matkan lopussa. Se muistuttaa minua sinnikkyydestä ja periksiantamattomuudesta.
Kuura tekee värit ihanan puuterisiksi. Kaunis kukan nykerö kuvissa.
VastaaPoistaKauniita sanoja ja kuvia taas!
VastaaPoistaKyllä on oltava sinnikäs, kun marraskuussa vielä punertaa... Ja verkkoja on punottava aina kun jaksaa, vastaisuuden varalle.
Tuota puuterivärimaailmaa olen ihastellut itsekin. Niin - verkkojen punontaa ja verkostoitumista...Kiitos ajatuksistanne!
VastaaPoista