Voimakortti nro 35

- Tämä voimakortti syntyi lääkkeeksi omaan suruuni tänään -

Elämässäni on aikoja, jolloin kaikki pysähtyy. Pysähtyneet hetket jäävät sydämeen. Ne painuvat sinne kiinni. Ne eivät koskaan lähde pois. Ne pysyvät ikuisesti. Ne jäävät muistuttajiksi, kertomaan siitä mikä on oikeasti elämässä tärkeää. Olen pysähtynyt. Joskus on pysähtymisen aika. Minulla se on juuri nyt.

Voisin kirjoittaa jotain kauniimpaa, jotain mikä ei olisi totta minulle juuri nyt. Tunnen, että minun on kirjoitettava sydämestäni. Siksi voimakortin viesti on tänään se mikä se on.

Elämä on vahva. Kun se koskettaa niin sen tuntee. Mistä voin silloin löytää voimani? Vastaukseni on se sama minkä olen aina tiennyt. Voimani on minussa itsessäni. Se on sisälläni. Elämänvoima. Voin katsoa mallia luonnosta. Voin hyväksyä sen mikä on luonnollista, olla siinä itse mukana. Antaudun.

( 71-vuotias isäni kuoli viikko sitten äkillisesti. En ole tavannut häntä 25 vuoteen. Hän oli alkoholisti. Tässä ovat suruni juuret. Pahoittelen, että tuon suruni tänne elämänmyönteisen ajatteluni ja voimaa antavien voimakorttieni joukkoon. Elämässä on valot ja varjot, ilot ja surut meillä kaikilla. Kumpainenkin korostaa toistaan. Minun on kerrottava tämä tilanne, sillä se väkisinkin heijastuu kirjoituksiini juuri nyt.)