Paljon on metsässä puita, pensaita,
paljon on tähtiä taivahan kannella.
En minä huolta mistään kanna,
kaikki on laitettu tehty jo,
minun on vain hyvä olla.
Luulin, että tänään ensimmäisenä työpäivänä tavaratalossa lomani jälkeen unelmani Runotalosta ei ottaisi lainkaan edistysaskelta. Iloinen yllätys odotti saapuessani kotiin töiden jälkeen. Ystävällinen puutarhatonttu oli käynyt salaa kärräämässä hiekkaa ja tasoitellut ahkerasti hiekkakäytäviä. Kävin vesisateessa kuvaamassa nämä kuvat todistusaineistoksi. Vieläkin jäi kasaan hiekkaa, joka odottaa kuljetusta puutarhan takaosaan. Sinne tehdään hiekkakäytävän levennys. Kun viimeinenkin mutka on valmis voin kulkea haravan tai luutani kanssa polun päästä päähän tasoitellen.
Tämän päivän runo sopii tunnelmaani. Joskus asiat etenevät kuin itsestään. Silloin suunta on oikea.
Koska näemmekään puutarhatontun ?
VastaaPoistaLuulenpa, että tonttu on joskus vilahtanut kuvissa - ainakin talon purkamisessakin se oli isona apuna...Kenties jonain päivänä saan tontun kuvattua puutarhassa...siihen voi mennä muutama vuosikin :)
PoistaTäältä löytää aina jotain matkaansa, täällä tällainen harmaahapsinen haltija nauttii kulkea hiekkapolkuja, myhäillä hiljaa ja katsella kauniita kukkia.
VastaaPoistaTiedän että nyt on kiireistä, kun on monenlaista työtä menossa, mutta haluan kiittää kirjavihjeestä ja muutenkin tästä hienosta blogista. Jos on kiire, huomiota ei ole pakko antaa pois, voit laittaa sen omaan aarrearkkuun muistoksi.
Onpa ihanaa, että kuljet poluilla myhäillen, sillä niin polut ja kukat ovat vielä kauniimpia ja taianomaisempia kun on harmaahapsinen haltijakin paikalla. (pian perustan virtuaalisen runotalopuutahan jonne tulee avatarhahmoja kulkemaan ja olemaan, kirjoittamaan runoja ja taiteilemaan...ellen sitten jo kohta saa ihan oikeaa toimintaan)
PoistaPoikkesin jo tänään heti pikaisesti katsomassa ja olen hyvillä mielin sanoistasi ja tunnustuksesta. Otan aarrearkkuun ainakin nyt aluksi. Vierailen huomenna blogissasi uudelleen nappaamassa post it -lappusen tänne. Kiitos, on ollut hienoa saada tutusta ja olet tainnut jotenkin kummallisella tavalla sysätä minua eteenpäin runopolullani. Kiitos siitä erityisesti. (tämähän pitääkin kirjoittaa sinne blogiisi...palaan huomenna asiaan)