oksansa ja juurensa
mahdollisimman laajalle,
saa tukevan perustan
ja näkee paljon.
Runotalo
Aivan talomme edessä on vanha pihlaja, jota tervehdin ihaillen aina kotiin tullessani ja kotoa lähtiessäni. Monta kertaa olen jo luullut menettäväni tuon ystäväni, sillä ensin se oli talon laajennusosan tiellä ja myöhemmin toinen puoli sen rungosta paloi. Vanha pihlaja on kuitenkin yhä paikoillaan. Se teki paljon marjoja viime kesänä ja uskon sen olevan voimissaan myös ensi kesänä. Tahtoisin olla yhtä vahva ja rohkea kuin ystäväni, vanha pihlaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti