.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

perjantai 11. marraskuuta 2016

Voimaruno & voimakortit viikko 46: Kun aika katosi





K U N  A I K A  K A T O S I


voimaruno & voimakortit

viikko 46 - 2016






Istuessaan yksin kivellään 
pienin Marjamaa ei tiennyt 
mikä sen nimi tulisi olemaan
 toisessa todellisuudessa 
sillä niin paljon häntä oli kutsuttu
eri nimillä tässä todellisuudessa
 jossa hän nyt vietti aikaansa 




Aika oli ihmeellinen käsite 
ihmisten luoma sattumus 
joka oikeastaan
usein sekoitti enemmän kuin selkeytti 

Tarkoitus oli kai selkeyttää ja yksinkertaistaa
järjestää asiat ja tapahtumat jonoihin 
että niitä olisi helpompi hallita 
mutta peli oli menetetty kauan sitten




Aikaa ei voinut enää hallita 
ja se hyppi holtittomasti ympäriinsä
 ihmiset olivat sekaisin
sillä aika ei totellut ketään
se oli muuttunut jonkinlaiseksi pieneksi peikoksi
 joka hekotteli itsekseen 
milloin missäkin nurkassa
 ja tahtoi että kaikilla olisi hauskaa 
mutta oikeasti kenelläkään ei enää ollut




Pieni Marjamaa risti kätensä
 pieneen rukoukseen 
se tahtoi uskoa
että oli voima
joka voisi auttaa häntä ja muita asukkaita 
tässä maassa
tässä metsässä 
johon hän oli syntynyt 
joka oli siinä todellisuudessa 
minne aika oli myös saapumassa hiljalleen




Eihän lumihiutalekaan tiennyt
mihin laskeutuisi 
silloin kun se oli saapumassa

Miten kukaan voisi kuvitella 
että aikaa voisi hallita sillä tavalla 
tai että asiat järjestyisivät eri tavalla
kuin ihmisten maailmassa oli totuttu 
silloin kauan sitten kun kaikki vielä sujui 

Tiedätkös
silloin ei ollut aikaa 
kukaan ei ehtinyt sitä mittaamaan
 ja järjestelemään tehtäviä ja asioita jonoihin 
silloin tehtiin asioita sillä ne oli tehtävä 
muuten ihmisen olisi käynyt hassusti




Pieni Marjamaa oli mietteissään omalla kivellään
 se tiesi että jotain olisi tehtävä 
se kirjoittaisi viestin 
joka herättäisi ajatuksia
 se kirjoittaisi kummallisen runon 
joka saisi ihmisen miettimään 
että mistä oikeastaan on kysymys




Hassuinta kaikesta olisi
että Marjamaan maata
ei ollut tässäkään todellisuudessa 
eikä siinä toisessa 
kuten ei ollut ihmisenkään todellisuutta

 kaikessa oli vain aika ja ajan harha 
samaa unta he kaikki näkivät 
katsoivat vain kuin omasta näkövinkkelistään 

Hyvä niin
nyt olit tullut aika 
sanoi pieni Marjamaa ääneen
 ja vips 
aika katosi



Tämä voimaruno saa minut hymyilemään, toivottavasti sinutkin. Jäin miettimään, voisiko voimakorttipakan nimeksi sopia Kun aika katosi? Olisikohan se sellainen pakka, jota selatessa aika katoaisi ja voisi uppoutua hiljaisuuteen, siihen hetkeen jossa on.



Kukkien kauppa






 tilaa ilmainen voimakirje

Joko sinulle tulee ilmainen voimakirje?



2 kommenttia:

  1. Kun aika katosi on huiman vahva ja sitten se Ikuisuudessä olemme yhtä...

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena ♥ luin ihan itsekin koko runon uusin silmin ja totta - pieni Marjamaa on vahva ♥ Katsonpa tuon toisenkin, sillä enhän minä näitä itsekään muista ulkoa :) Kiva, että jätit viestiä ja poikkesit kokemassa ♥♥

      Poista