K U N A I K A K A T O S I
voimaruno & voimakortit
viikko 46 - 2016
Istuessaan yksin kivellään
pienin Marjamaa ei tiennyt
mikä sen nimi tulisi olemaan
toisessa todellisuudessa
toisessa todellisuudessa
sillä niin paljon häntä oli kutsuttu
eri nimillä tässä todellisuudessa
eri nimillä tässä todellisuudessa
jossa hän nyt vietti aikaansa
Aika oli ihmeellinen käsite
ihmisten luoma sattumus
joka oikeastaan
usein sekoitti enemmän kuin selkeytti
usein sekoitti enemmän kuin selkeytti
Tarkoitus oli kai selkeyttää ja yksinkertaistaa
järjestää asiat ja tapahtumat jonoihin
että niitä olisi helpompi hallita
Aikaa ei voinut enää hallita
ja se hyppi holtittomasti ympäriinsä
ihmiset olivat sekaisin
sillä aika ei totellut ketään
se oli muuttunut jonkinlaiseksi pieneksi peikoksi
joka hekotteli itsekseen
milloin missäkin nurkassa
ja tahtoi että kaikilla olisi hauskaa
Pieni Marjamaa risti kätensä
pieneen rukoukseen
pieneen rukoukseen
se tahtoi uskoa
että oli voima
joka voisi auttaa häntä ja muita asukkaita
että oli voima
joka voisi auttaa häntä ja muita asukkaita
tässä maassa
tässä metsässä
tässä metsässä
johon hän oli syntynyt
joka oli siinä todellisuudessa
Eihän lumihiutalekaan tiennyt
mihin laskeutuisi
mihin laskeutuisi
silloin kun se oli saapumassa
Miten kukaan voisi kuvitella
että aikaa voisi hallita sillä tavalla
tai että asiat järjestyisivät eri tavalla
kuin ihmisten maailmassa oli totuttu
kuin ihmisten maailmassa oli totuttu
silloin kauan sitten kun kaikki vielä sujui
Tiedätkös
silloin ei ollut aikaa
kukaan ei ehtinyt sitä mittaamaan
ja järjestelemään tehtäviä ja asioita jonoihin
ja järjestelemään tehtäviä ja asioita jonoihin
silloin tehtiin asioita sillä ne oli tehtävä
Pieni Marjamaa oli mietteissään omalla kivellään
se tiesi että jotain olisi tehtävä
se kirjoittaisi viestin
joka herättäisi ajatuksia
se kirjoittaisi kummallisen runon
joka saisi ihmisen miettimään
Hassuinta kaikesta olisi
että Marjamaan maata
ei ollut tässäkään todellisuudessa
ei ollut tässäkään todellisuudessa
eikä siinä toisessa
kuten ei ollut ihmisenkään todellisuutta
kaikessa oli vain aika ja ajan harha
samaa unta he kaikki näkivät
katsoivat vain kuin omasta näkövinkkelistään
Hyvä niin
nyt olit tullut aika
nyt olit tullut aika
sanoi pieni Marjamaa ääneen
ja vips
aika katosi
♥
Tämä voimaruno saa minut hymyilemään, toivottavasti sinutkin. Jäin miettimään, voisiko voimakorttipakan nimeksi sopia Kun aika katosi? Olisikohan se sellainen pakka, jota selatessa aika katoaisi ja voisi uppoutua hiljaisuuteen, siihen hetkeen jossa on.
♥
Kun aika katosi on huiman vahva ja sitten se Ikuisuudessä olemme yhtä...
VastaaPoista<3
Kiitos Leena ♥ luin ihan itsekin koko runon uusin silmin ja totta - pieni Marjamaa on vahva ♥ Katsonpa tuon toisenkin, sillä enhän minä näitä itsekään muista ulkoa :) Kiva, että jätit viestiä ja poikkesit kokemassa ♥♥
Poista