.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Millainen on hyvä blogi?



Millainen on hyvä blogi? Jos blogi olisi kori täynnä kukkivia kasveja niin millainen sen pitäisi olla? Paljon erilaisia kukkia ja kasveja sekaisin? Näyttävästi paljon yhtä samaa lajiketta? Kaikki kasvit hyvässä järjestyksessä vai vapaasti sinne tänne rönsyillen?

Miten tärkeää on selkeys? Olisi varmasti mukava löytää nopeasti etsimänsä? Mitä blogeista etsitään? Mitä blogeista tahdotaan? Miksi ne ovat niin suosittuja? Mikä on blogin moottori, se ydin, joka saa sen pysymään käynnissä? Mitä blogi käyttää polttoaineenaan?



Onko hyvä blogi verkostoituva? Linkittääkö hyvä blogi ahkerasti muiden blogeihin ja kiinnostaviin sivustoihin? Linkittävätkö muut ahkerasti hyvään blogiin ja miksi? Voiko hyvä blogi inspiroida muita blogeja? Tai inspiroituuko hyvä bloggaaja muiden jutuista?



Onko hyvä blogi tunnelmaltaan kevyt ja leikittelevä? Voiko murheen mustaama blogi löytää myös paikkansa ja lukijansa?



Onko hyvä blogi laajeneva ja sinne tänne rönsyilevä? Vai mieluummin asiassaan pitäytyvä, joka pysyy samanlaisena ja turvallisena vuodesta toiseen? Onko blogista löydyttävä se sama uudelleen, jonka sieltä aiemmin ilolla löysi? Voiko blogi kasvaa, laajentua ja muuttua? Kannattaako sen kasvaa lainkaan? Entä muutos, onko se hyvä vai huono asia?



Onko hyvä blogi minun itseni näköinen blogi? Onko hyvä blogi aidosti sitä mitä kirjoittaja on? Kuinka paljon bloggaaja voi kertoa itsestään oikeasti? Onko rehellisyys mahdollista ja voiko se olla jopa vaarallista? Millaisia asioita lukijat haluavat lukea kirjoittajasta? Onko asioita, joita lukija ei halua tietää?



Onko hyvä blogi yllätyksellinen? Voiko olla aitoa yllätystä ja tekoyllätystä? Onko yllättävä sama kuin vaihteleva ja hajanainen sisältö? Mistä voi ammentaa jatkuvasti uutta? Voiko välillä upota pohjamutiin antamatta yhtään mitään löytääkseen myöhemmin jotain entistä parempaa annettavaksi? Pitäisikö olla pakollinen blogitauko, siis luova tauko?



Onko hyvä blogi täynnä kauneutta? Onko viihdyttävässä blogissa paljon kauniita kuvia, jotka salpaavat hengen? Kuinka paljon sisältö ja kuvia voi olla marginaalissa? Häiritseekö, jos on liian paljon kuvia ja sisältöä? Voiko sisältöä koskaan olla liikaa, jos se on selkeässä järjestyksessä? Miten sisällön saa selkeään järjestykseen lukijan näkökulmasta?



Onko hyvä blogi -  hmmm - pohdiskeleva? Syvällinen? Kuinka paljon voi olla pelkkää ajatusvirtaa, tekstiä ja lauseita, että sen jaksaa lukea ruudulta? Vaikuttaako sisältö? Lukeeko ihminen vaikka kilometritolkulla, jos sisältö kiinnostaa? Millaista on kiinnostava sisältö?



Onko hyvä blogi kaupallinen? Myyvä? Voiko blogi myydä tuotteita? Häiritseekö myyminen blogirauhaa?



Ei taida olla olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta?

Kirjoitin nämä ajatukset, kun halusin selkeyttää omia ajatuksiani. Haluaisin saada itselleni selkeän rautalankakaavan, jolla blogini pysyisi kuosissaan. Kaipaan vahvaa otetta, jossa toistuu säännönmukaisesti tietyt asiat.

Löysin tässä tajunnanvirrassani yhden vastauksen: Hyvä blogi on ainakin varmasti viihdyttävä. Toisena voisi olla persoonallinen, kirjoittajansa näköinen niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin. Mitä muuta? Heräsikö sinulla ajatuksia?  Ei minulla mitään hätää tai paniikkia ole, mutta toisinaan vaan alkaa pohtia asioita syvällisemmin. Tietysti tahtoisin myös tehdä hyvän blogin kuten varmasti meistä jokainen. Sellaisen jonka tekemisestä nauttii itse ja jota muidenkin on mukavaa ja hyödyllistä sekä nautinnollista seurata.





6 kommenttia:

  1. Hyviä kysymyksiä. Ja itse varsinkin pohdin sitä, että mitä haluan itsestäni antaa, kun omalla nimelläni olen :) Että mistä voisi olla haittaa minulle. Mutta sitten mietin, että kaikki se mitä voin sanoa myös ääneen "julkisesti" on omien rajojeni sisällä olemista - ja niin kauan kun en sotke muiden oikeutta yksityisyyteen :)

    VastaaPoista
  2. Olipas hyviä ja tuttuja kysymyksiä! Olen nimittäin ehtinyt tällaisia aprikoida, koska olen blogannut jo vuodesta 2007 ja taas olen kaivamassa onko vielä syitä kirjoittaa täällä vuorovaikutusmaailmassa.

    Itse olen syvällisten blogien ystävä ja sen huomaa varmasti omastanikin. Myös jonkinlainen avautuminen on minusta ihan ok, sillä elävä elämä on vain kiinnostavampaa kuin kauniiksi siloittaminen.

    En osaa kysymyksiisi vastata, vaan odotan mitä tulet vastauksiksi saamaan. Uskon kuitenkin, että monenlaisia blogeja tarvitaan, lukijatkin ovat erilaisia ja eri elämänkohdassa sitä etsii erilaista juttua.

    Mikä on hyvä ja mikä on huono? Elämä ei vain ole mustavalkoista, vaan monta sävyä on.

    Sinulla on kuitenkin Oikein Hyvä Blogi, kaunis ja syvällinen.

    VastaaPoista
  3. Olipa hyviä kysymyksiä. Enpä ole tullut noita asioita kovasti miettineeksi aiemmin. Sitä tulee yleensä omaan blofiin kirjoitettua/kuvattua mitä mieleen juolahtaa : ) Jonkinlaisena punaisena lankana kuitenkin kulkee luonto, puutarha ja eläimet. Siinähän sitä jutunjuurta jo riittääkin.

    VastaaPoista
  4. Katja, koen, että olen tullut rohkeammaksi blogivuosien aikana. Mietin, voiko tulla sokeaksi sen suhteen mitä itsestään antaa. Toisaalta tuntuu hyvältä pyrkiä olemaan rehellinen ja avoin tässä nykypäivän maailmassa. Sinulla on rohkeutta, kun olet omalla nimelläsi. Minullakin yrittäjänä henkilöllisyys on helposti löydettävissä myös. Ei voi piiloutua nimimerkin taa.

    Pilviharso, oletkin kirjoittanut tosi pitkään. Siinä varmasti on oppinut paljon kokemuksen kautta. Sinulla on ollut rohkeutta jakaa omaa elämääsi avoimesti ja syvällisesti, minusta se on hienoa ja kunnioitettavaa. Moni voi varmasti samaistua ja saada sitä kautta itselleen apua. Itsekin olen löytänyt blogissasi yhtymäkohtia omiin kokemuksiini. Lukijoita on tosiaan erilaisia myös, ihan hyvä niin. Ja sävyjä on monia, onneksi! Kiitos palautteesta - etsin itse vielä jotain enemmän, jonka aika ei kai ole ihan vielä.

    Erjuska, varmaan mitä mieleen juolahtaa-tyylissäkin on puolensa ja punainen lanka on hyvä olla olemassa. Joskus voi olla hyväksi, kun ei liikaa analysoi ja mieti juttuja vaan tekee :) (jos liikaa funtsii, ei kohta uskalla tehdä mitään)

    VastaaPoista
  5. Kiitos, syvällistä pohdintaa. Blogi voi alkaa ihmisen elämässä matkaseikkailuja johon haluaa jossakin elämän vaiheessa sukeltaa.
    Oman elämän asian toistaminen sen esille tuominen esim. blogin kautta vahvistaa henkisesti ja kirkastaa tarkoitusta lujittaen kohti päämäärän tavoitetta ja siinä elämistä.
    Jokainen kirjoitus on ainutlaatuinen synnytys, kirjoittaessa saa kokea johdatusta sanan avautumiseen ja sen käsittelemiseen.
    Kirjoituksesi syntyy sydämessäsi kauniin luonnollisesti esille ja ilostasi saa lukijatkin iloita.
    Matkaseikkailun aikana voi todeta kuinka se rönsyilee, mutta hei! sehän on uutta syntynyttä elämää.

    Avoimuus ja luonnollisuus on ihmisen perusasioita henkisyydessä,sen kirjoittaja tulee huomaamaan.

    Näillä ajatuksilla :)

    VastaaPoista
  6. Liirum, kiitos sinulle viisaista sanoista. Koen myös vahvasti tuon, että blogi vahvistaa henkisesti ja selkeyttää omaa päämäärää. - Niin, se rönsyileminen varmasti kuuluu myös asiaan ja vapaudesta tehdä syntyy uutta. Sydämen iloa on riemullista jakaa. Avoimuus ja luonnollisuus saavat kaiken soljumaan eteenpäin kuin itsestään. - Usein muistutan itselleni, että jos on villakoira niin ei kannata yrittää olla kuin vinttikoira tai päinvastoin :) - Mitähän tuokin nyt tähän juttuun kuuluu? Jostain se nyt kulki mieleeni, etäisesti liittyy asiaan :)

    VastaaPoista