Vanhat koivut lumiset ja sinitaivas
tähän voisin jäädä
olla onnellinen
Pimun touhut naurattavat
mikä noin tuoksuu lumen alla
Puutarhan polku on koskematon
kaukana punainen kajo
Rusokuusama lumipuvussaan
leveämpänä kuin milloinkaan
Aurinko yltää latvukseen
katselen taivaisiin
Katon yli löydän lisää valoa
Tuohituomi taipuu polun yli
tuntuu hyvältä kulkea siitä ali
Kuulaus pysäyttää minut
yksinäinen puu odottaa
Puiden oksat ovat ihmeellisiä
unohtuneet seipäät nurkalla huuruiset
Kuljen polun ylös alapihalta hiljaisuudessa
Mieleni on valkoinen
tyhjä kuin puhdas kangas
Ihanaa, rauhaisaa, puhdasta lumisuutta. Ja tuo koira kuono lumessa, ihanan veikeä ja esimerkki meille oikeasta elämänasenteesta!
VastaaPoistaMieleni on valkoinen
VastaaPoistatyhjä kuin puhdas kangas
Kiitos näistä sanoistasi. Siinä on omat ajatukseni kuin lumikiteeksi laitettuna.
Kuviesi lumossa lepäsin!
Hienot kuvat!
VastaaPoistaKiki, kiitos, Pimu-koirastani voisin ottaa mallia monessa asiassa ja on mukava kun minulla on aina valmis innokas seuralainen kuvausretkille :) Kuten laitoitkin, asenne kohdallaan...
VastaaPoistaTinttarus, poikkesin blogissasi ja kirjoitit kauniisti juurikin tuosta lumikide-asiasta :) Kiitos sinulle.
Seija, mukava, että jätit viestin -kiitos.