KULKIJA
voimakortit
vko 29 - 2016
voimakortit
vko 29 - 2016
Sininen hattu
näkyi jo kaukaa
mäen rinteen takaa
ja siinä hatussa
oli vieläkin sinisempi sulka
ja se keikkui iloisesti
puolelta toiselle
samalla kun kulkija
asteli saappailla
eteenpäin polulla
samalla kun kulkija
asteli saappailla
eteenpäin polulla
Polku kiemurteli
metsän läpi
ja saapui laaksoon
jossa viljapellot
lainehtivat kirkkaina
Kulkija oli nähnyt
samat viljapellot viimeksi
kuutamon hopeisessa hohteessa
lähtiessään kotoaan
ja nyt oli tullut aika
palata takaisin
maa oli odottanut ja huokaillut
kaivannut kulkijan askeleita
ja kulkijan askeleet
tunnistivat maan ikävän
ja jalkapohjissa tuntui
Sellainen
jonka tuntee
kun palaa kotimaansa kamaralle
ja saa jälleen tuntea tutut tuoksut
sellaiset
jotka muistuttavat
Oli surullisiakin muistoja
asioita jotka kirpaisivat
kipeästi mielen perukoilla
ja niitä kulkija
ei olisi tahtonut muistaa
mutta kaikki muistot
Ne vyöryivät kaiken sen voimin
mitä hänen katseensa nyt kohtasi
ja mitä hän tunsi ihollaan
kun lempeä tuuli puhalsi
ja kuljetti mukanaan
hiekkaa ja pölyä
joka nousi pieneltä tieltä
joka kiemurteli kaukaisuudessa
Päivä oli jo laskemassa unipuulleen
ja kulkijan olisi aika heittäytyä
heinäkasaan nukkumaan
lepäämään hetkeksi
ennen kuin kohtaisi uuden päivän
Sillä hänen olisi kohdattava muistot
sekä kauniit hyvät muistot
että selvitettävät muistot
ne
jotka väikkyivät
hänen mielessään
yhä vahvemmin
Kulkija otti reppunsa
ja painoi tyytyväisenä
päänsä repulleen
siinä oli hyvä nukkua
ja hän vaipui muistoihinsa
kuljen ♥ polkuja
Minusta tuntuu yhä enemmän, että voimarunot ovat jatkokertomus. Loppuun jää usein tilaa jatkolle. Mitä seuraavaksi tapahtuu, se selviää ensi viikolla. Voimaruno on aina heijastuma omasta sisäisestä maailmastasi siinä hetkessä kun voimarunoa luet. Huomenna heijastuma voi olla jo toisenlainen.
Heinäkuun 5 tykätyintä voimakorttia pääsevät 1.9. ilmestyvään voimakorttipakkaan. Voit vaikuttaa tykkäämällä facebookissa.
Joko sinulle tulee ilmainen voimakirje?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti