.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

perjantai 27. toukokuuta 2016

Voimaruno & voimakortit vko 22: Minuna



MINUNA


voimaruno & voimakortit
vko 22 - 2016





Siinä samassa hetkessä
 kaikki muuttui

aurinko oli kirkkaampi
 ja pimeys oli pimeämpi 
kaikki piirtyi uudempana ja aidompana
 pienen olennon edessä 

Olennon matka oli ollut pitkä 
kuten aina tarinoissa 
ja kulkijoiden kertomuksissa
ja se oli totta 
ei liioittelua lainkaan




Minä kuuntelin hiljaisena
sillä nuotio oli sammunut jo aikoja sitten
 ja tahdoin säilyttää lämmön ja hetken taian 
en tahtonut että lumous särkyisi





Olento ei puhunut enempää 
vaan taittoi kartan laukkuunsa 
ja antoi sitten 
koko nahkaisen kuluneen käärönsä minulle 

ojennus tuntui hyvältä 
kuin vanhan hyvän luotetun ystävän 
käden puristus 
tai vahva halaus jonka saa isältä

en voinut tuntea mitään 
sillä olin niin vielä hetken lumoissa 
hetki tarttui minuun 
ja kulkisi mukanani 
koko elämäni loppuun saakka 
avautuakseen sitten edessäni 
uudelleen 
kun aika on




En tiennyt mitä tapahtuisi seuraavaksi 
mutta tunsin että sillä ei ollut merkitystä 
tärkeintä oli että luotin hetkeen 
että pysyisin hetkessä
 että olisin aina sillä askelmalla
millä olen siinä hetkessä 
millään muulla ei olisi merkitystä




Pienen hetken 
olin hiljaa itsekseni
 tunsin että olin ottanut askeleen 
harpannut yli pari porrasta 
joita en sittenkään enää tarvinnut




Minä tiesin 
että aika oli kypsä 
minun edetä
 tahtomaani suuntaan
ja tunnistin 
että suunta oli ollut oikea
koko ajan





Olin vain ollut sumussa ja silmäni suljettuina 
nyt tahdoin nähdä minne olin menossa
 nyt katsoin eteenpäin rohkeana ja luottavaisena 
tiesin mitä tehdä ja miten olla olemassa 
minuna




kuljen  polkuja




Runotalon voimapuutarhan kurssit ja tapahtumat






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti