.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

perjantai 29. marraskuuta 2013

5 voimarunoa pysähtymisestä





Tänään tuntuu oikealta julkaista voimarunoja pysähtymisestä, sillä olen todella pysähtyneenä itsekin. Aivotärähdyksestä toipuminen ei olekaan ohi päivässä vaan alan ymmärtää, että minun on annettava itselleni aikaa parantua. Kirjoitan makuuasennossa, sillä en jaksa kannatella raskasta päätäni pitkään. Kirjoittaessa on välillä pysähdyttävä ja suljettava silmät.

Tässä on tuttuuden tunne muutaman vuoden takaa, jolloin sairastin reilun viikon. Sama pysähtyminen. Hieman pelkoa ja samalla oman elämän katselua uudella tavalla. Pakkopysähtyminen. Luulin, että osaan jo pysähtyä vapaaehtoisesti, mutta en ollut pysähdyksissä niin syvällisesti kuin on tarpeen. Nyt alan ymmärtää ja nähdä selkeämmin asioita. Hiljalleen minussa syttyy pieni uusi liekki, joka tahtoo elää juuri nyt tätä minun elämääni ja tehdä kaikkia arkisia asioita - terveenä. Hyvä muistutus, niin tarpeellinen se on jälleen.

Poimin tähän aiemmin kirjoittamiani voimarunoja runosivulta. Laitoin hakusanaksi Pysähdyn ja sain nämä runot. Luin ne nyt uusin silmin. Sellaisia runot ovat, meille jokaiselle aina uudenlaisia ja erilaisia sopeutuen hetkeen jota elämme. Toivon, että löydät omat vastauksesi ja voimasi näistä itsellesi.



I

Missä on kultainen aurinkoni,
missä on hopeinen planeettani,
missä olen kotonani niin,
että tunnen olevani turvassa ja tasapainossa?
Minne minun on kuljettava,
että löydän todellisen rauhani?

Itseeni.

Minä olen minun aurinkoni, minun planeettani.
Maailmankaikkeuden keskipiste
voi olla minussa itsessäni,
kun pysähdyn ja olen ihan hiljaa tässä.



II

Näen vihreän kukan
syvällä vihreässä maassa
kuin metsässä, sammalikossa
piiloutuneena.

Tunnen että kukalla on minulle
kerrottavaa minusta itsestäni.
En tahdo kuunnella,
minulla ei ole aikaa.

Kuljen ohitseen pysähtymättä
niin monet kerrat.

Tänään olen päättänyt,
että pysähdyn ja kuuntelen.

Otan vastaan oman kasvuni;
kuuntelen mitä kukalla
on minulle kerrottavaa
ja toimin ohjeiden mukaan.

Vihreä kukka on minun sisimpäni
sitä minun on kuunneltava
muuten petän itseäni.



III

Linnun laulua kuulen jostain kaukaa
en ole kuullut sitä aikoihin
nyt pysähdyn ja kuuntelen
tunnistan tutun sävelen

- Ei, ei se olekaan lintu
se on minun oma lauluni
en vain ole kuullut sitä
huomannut sen kauneutta



IV

Keinuni keinuu
niin hiljaa lehdossa.
Olen matkalla nykyisyyteen;
en mene eteenpäin,
en mene taaksepäin.

Hitaasti, varmasti
lopulta pysähdyn keskelle.
Siinä minun on hyvä olla
- sydämeni rauhassa,
olen vain.



V

Pysähdyn.
Aamuni on hiljainen.
Teen matkan itseeni
ja tulen jatkamaan
taas vahvempana.







tiistai 26. marraskuuta 2013

Voihan aivotärähdys!


Ihan pikainen tilannetiedotus: Olin töissä vauhdikkaalla tuulella ja onnistuin liukastumaan vastapestyllä lattialla. Menin päin ovea ja pää sattui olemaan etummaisena, joten aivotärähdys on lopputuloksena. Kokemus tämäkin. Etsin itselleni voimakorttia ja löysin tämän tärähtäneen kuvan. Se sopii tunnelmaan ja auttaa ymmärtämään, että kaikella on tarkoitus. Tästä lähtien Runotalossa on olemassa aivotärähdys - ja kaatumistilanteille omistettu voimakortti. Ainakin se hyöty tästä harmillisesta tapauksesta on. 

Nyt jatkan lepäilyä, että palaudun ennalleen. Muistakaa hidastaa vauhtia...


maanantai 25. marraskuuta 2013

Valo on toinen todellisuus - voimauttava puutarhakierros




Aamupäivän kuulaassa  valossa
lepäävät puutarhan kasvit




Kietoutuvia akileijan siemenkotia


Jokainen ruskea käpertyvä lehti on kaunis


Yksinäinen helminukkajäkkärä ei vielä luovuta






Maksaruohon värit tummuvat hitaasti
kukkien kadotessa




Valon kuulaus saa haltioitumaan




Huomaan oksan ja nuput
olen taidenäyttelyssä
joka vie mukanaan jonnekin kauas
ihmeelliseen maailmaan



Pienet metsät sammalkivillä ihastuttavat minua










Voin vain huokailla
valtavan kauneuden keskellä
kiitollisuus täyttää mieleni


Mitä syvemmälle uppoudun tähän maailmaan
sitä pidemmälle polku jatkuu
yhä kauniimmat ja ihmeellisemmät
näkymät avautuvat edessäni


Kaikki muuttuu niin kauniilla tavalla
kuin näytelmä upeassa hohtavassa valossa


Oi kunpa näkisimme itsemmekin
niin kuin näemme luonnon kauneuden



Luopumisen herkkä hetki
kaihoisan hiipuva ja elävä





Iso sormustinkukka on kaatunut maahan
loputkin siemenet varisevat hiekkaan
hymyillen odotan ensi kevään pikkuisia
minulle niin rakkaita
- häivähdys roosaa katseessani


Hän ei luovuta vieläkään





Lumitähtöseni
te olette maailman kirkkaimmat tähdet
tänään



Metsän reunassa kajastaa auringon valo
kirkkaampana
pienen hetken olen siinä
valo on toinen todellisuus


*

Alkuperäinen kierros on tehty 4.12. 2011 voimapuutarhassa. Tänään on hieman enemmän lunta,  mutta muuten hyvin samanlainen tunnelma. Aurinkokin näyttäytyi, mutta en ehtinyt töistä kotiin ennen auringon katoamista. 

Löysin tämän kierroksen arkistoista ja minulle itselleni tämä antoi voimaa tähän hetkeen. Puutarhassa on kaunista - aina. 

*

Voimapuutarha 2013 korteissa on näitä samoja tunnelmia marraskuun korteissa, jotka julkaisen n. viikon kuluessa.


sunnuntai 24. marraskuuta 2013

6 suosikkiani voimapuutarha 2013 voimakorteista







Valkein siivin

Valkoinen on puhdas väri. 

Voin aina aloittaa uudelleen 
kuin taitelija valkealta kankaalta. 
Voin maalata elämäni taideteokseen
haluamani värit. 
Jokainen päivä on uusi mahdollisuus.




Ihana matka

Olen ihmeellisellä matkalla. 
Kuljen ihastellen maisemia, 
pieniä ihmeitä ja omaa itseäni.
Pysähdyn usein huomatakseni 
kaiken arvokkuuden. 
Kiitän tästä ihanasta matkasta. 





Unelmoin 

Kaikki on mahdollista.
On helppo uskoa ihmeisiin, 
sillä suloisia nuppuja ilmestyy kaikkialle. 
Luovutan oman unelmani 
maailmankaikkeudelle toteutettavaksi.






Havahdun

Ympärilläni on paljon kauniita ja sykähdyttäviä näkymiä.
Havahdun huomaamaan pienet hetket elämässäni:
Valonleikki puunrungolla, linnunlaulu aamulla
tai kevään tuoksu ulkona.
















  


 
 
Nautin Hiljaisuudesta


Maailmassa on hetkiä kuten auringonlasku,
jolloin kaikki hetkeksi hidastuu.
Maisemat muuttuvat ja taivas maalautuu
mitä kauneimpiin väreihin.
Nautin aamun ja illan hiljaisista hetkistä.












Löydän Pehmeyden

Tarvitsen aikaa itselleni.
Hetkiä, jolloin kaikki on hiljaista ja pehmeää.
Voin huolehtia, että hemmottelen itseäni säännöllisesti.
Sitten olen lempeämpi läheisillenikin.









Voimapuutarha 2013 kortit saivat alkunsa syksyllä 2012, jolloin sain idean, että tekisin kaikille kuukausille omat korttinsa. Tilaajille kortit ovat olleet yllätyksiä ja edelleen joulukuu 2013 on julkistamatta. Olen toimittanut kortteja kuukausi kerrallaan aina ennen kuukauden alkua.

Nyt korteilla alkaa uudenlainen vaihe: Syntyivät voimapuutarhan vuodenajat. 


  • talvi - joulu, tammi, helmikuu
  • kevät - maalis, huhti, toukokuu
  • kesä - kesä, heinä, elokuu
  • syksy - syys, loka, marraskuu

Verkkokauppaan saan kortit laitetuksi lähipäivinä. Nyt on hieman kiirettä, sillä 1.12. olen menossa joulumyyjäisiin Seinäjoelle. Olen tänään paketoinut ahkerasti voimakortteja. Korttipaketissa on mukana voimapuutarhan siemeniä ja voimarunoja. Tuntuu mukavalta ajatella paketoidessa miten saajat ilahtuvat nähdessään korttien kauniit kuvat. Jouluna on aikaa hetkeksi pysähtyä ihmettelemään luonnon kauneutta ja löytää samalla vastauksia itselle.





 

Tavaratalon työpäiviä on vielä jäljellä kahden viikon verran. Jatkossa minulla on enemmän aikaa Runotalolle monin eri tavoin. Voit uskoa, että olen iloinen! Nyt kirjoitan tekstit joulukuun voimapuutarhakortteihin ja paketoin kortit valmiiksi postitusta varten.  

Mukavaa uutta alkavaa viikkoa - edetään unelmien suuntaan kukin tahoillamme!