.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

perjantai 28. elokuuta 2015

Voimaruno & voimakortit vko 36: Valon joutsen







VALON JOUTSEN




Joutsen oli uinut jo pitkän matkan järven selälle
 joka kimmelsi ilta-auringossa
aamulla oli ollut todella kaunista 
ja ilta oli sen mukainen 

Joutsen katseli kauan sinertävää taivaanrantaa 
joka hitaasti muuttui punertavaksi
 ja lopulta häipyi pois 
muuttuen illan hiljentyväksi hämäryydeksi

Joutsen oli erilainen kuin muut lintuystävänsä
sillä sen sulat olivat muuttuneet harmaiksi
 lähes läpinäkyviksi jo kauan sitten 
vaikka se oli vielä nuori iältään 




Joutsen ei tiennyt 
että se oli alkanut muistuttaa todellista itseään
 sitä lintua sitä kaunista puhdasta joutsenta 
joka se oli ollut syntyessään tähän maailmaan 

silloin sen untuvaiset pienet höyhenet olivat vaaleanharmaita
 kuin usvaa joka tänään saapui joutsenta vastaan 
sen lipuessa hitaasti kohti taivaanrannassa odottavaa horisonttia

sen matka oli ollut pitkä 
se ei tiennyt minne se matkasi
sen matka oli kestänyt koko sen elämän 





Joutsen pysähtyi hetkeksi ja vilkaisi taakseen 
se ei nähnyt siellä mitään 

ainut mitä se näki 
oli sen oma kuvajainen
 joka heijastui veden pinnasta 
mutta sekin oli erikoinen ja outo kuin vieras 
sillä siitä oli tullut niin läpinäkyvä





Se odottaisi aamua
uutta aamua
 joutsen tiesi että se olisi tulossa
ja aavisti että saisi vastauksen sydämelleen 
sellaisen selityksen jota se odotti 
ja oli odottanut koko elämänsä
 niin kauan kuin se muisti




Tuli hiljaisuus 

laskeutui hämärä

kuului vain kaukainen vihellys
rannan lepikosta jossa vesilinnut uiskentelivat








Joutsen oli yksin ulapalla
kuutamo oli ilmestynyt taivaalle


joutsen oli turvassa 
oman siipensä suojassa
 ja sulki rauhassa silmänsä
se tiesi että kaikki oli hyvin 
jotenkin se vain tunsi sen sydämessään 

oli rauha



Hiljaisuuden rikkoi säde

oli aamu


Joutsen heräsi
nosti päänsä ylös kirkkauteen
 joka juuri alkoi saapua koskettaen sen siipisulkia
joiden harmaus oli syvää ja lähes pimeää






Joutsenen sydän tuntui sulavan 
se katsoi aurinkoon 
eikä ollut uskoa silmiään 
kun huomasi säteiden kantavan 
miljoonittain pikkujoutsenia
kaikilla kultaiset hohtavat sulat
 miljoonissa sateenkaarien väreissä
ja jokainen niistä oli kuin joutsen itse 
hän tunnisti jokaisessa itsensä


jokaisessa joutsenessa
jokaisessa sulassa 
jokaisessa höyhenessä
 ja jokaisessa untuvassa
ja sen sydän itki ilosta








Joutsen laski päänsä hetkeksi sydämelleen
 ja sen katse osui peilityynen järven pintaan 

mitä se näki

itsensä





mutta sen päälle heijastuivat 
miljoonat aurinkoiset valonsäteet 
ja niiden säteiden väleissä 
vilistivät miljoonat ystävälliset 
valoisat pikkujoutsenet 

sivellen sulkiaan 
pörhistellen höyheniään 
ja heläytellen untuviaan





Joutsenen sydän alkoi laulaa
se tunnisti valon itsessään 
se näki läpi omien harmaiden sulkiensa 
se näki että pinnan alla säteili 
uskomattoman kaunista valoa





Se valo loisti maailmaan 
se loisti avaruuteen 
se antoi joutsenen olla se 
mikä se oli todellisuudessa

 valon joutsen



*

- kulje Sydämesi polkuja viikonloppuna ja tulevalla viikolla -

*

Anna aikaa itsellesi, kirjoita spiraalipolun kirjaasi 
ja tee yksinkertaisia läsnäolon harjoituksia,
jotka auttavat pysähtymään ja näkemään tilanteesi uusin silmin.
Tee elämääsi tilaa pienille ihanille ihmeille.


- spiraalipolulla itseeni - voimakurssi

Tule voimakurssille!

*

Tuleeko sinulle jo voimakirje?


voimakirje

Voimakirje ilmestyy perjantaisin.

*

Runotalo Viisas Elämä -messuilla 12.-13.9. Tampereella





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti