Tämä sadepäivän aamu on hämärä. Sytytän valkoisen kynttilän keittiön ikkunan ääressä. Olen hetken hiljaa. Otan vastaan uuden päivän, päivän jota olen odottanut. Jokainen aamu voisi tuntua tältä. Uudelta, puhtaalta ja juhlimisen arvoiselta. Tänään hengitän syvemmin, tänään olen läsnä kaikessa mitä teen. En katso taaksepäin, en eteenpäin vaan nautin näistä uudenlaisista hetkistä.
Seilaan elämäni valtamerellä uteliaana
katson kaikki saaret ja poukamat
Olen seikkailija
tuuli viuhuu purjeissani
Tahdon elää
yhä enemmän elää
Muscari on jotenkin niin taiteellinen kukka. Ja vahva ja vahvuuttaan tarjoava.
VastaaPoistaOlla elossa on vähän tätä samaa...ajatuksessa.
Kaunista viikkoa sinulle!
Leena, sitä se todella on. Ajatella, että minulla kukkivat nyt ensimmäistä kesää, että ne ovat puuttuneet Runotalon puutarhasta...tuskin voin myöntää sitä. Ovat ihanan sinisiä.
VastaaPoistaNiinpä onkin samaa ajatusta. Puutarhassa on kaikki nyt niin elossa, että vauhti on huimaavaa...en tiedä miten saisin kaiken eletyksi itseeni :)
Runollisen ihanaa viikkoa myös sinulle Leena!