Hyväksyn kaiken
mitä olen, mitä on
- ei mitään muuta,
vain hyväksyn.
Runotalo
Tässä hetkessä minussa on kaikki.
Runotalo
Aamun valkeudessa,
syksyn alkukirpeydessä
minä olen.
syksyn alkukirpeydessä
minä olen.
Tuntuu kuin nostaisin
pääni jostain
maan uumenista,
kaivautuisin esiin,
katsoisin maailmaa ensi kerran.
Hei, täältä tullaan,
olen viimeinkin pinnalla,
viimeinkin uskalsin tulla esiin
omana itsenäni.
Hei, minä se olen ollut
koko ajan
- aivan mahtavaa!
Runotalo
Seitsemisen kansallispuiston luontopolulla astun metsän ikiaikaiseen ja syvään rauhaan. Hiljaisuus, puhdas lumi ja auringon paiste. Ilma on raikas ja kirpeä. Jokainen askel johdattaa yhä syvemmälle metsään ja samalla koen yhä syvemmän rauhan tunteen. On vain hengitykseni. Olen läsnä.
Kuluneella viikolla olen pohtinut kovasti työelämässä vallitsevaa kiireen tuntua. Mitä enemmän lisään vauhtia niin sitä nopeammin asiat tuntuvat rullaavan eteenpäin. Yritän noudattaa vanhoja hyviä konsteja eli keskityn yhteen asiaan kerrallaan ja teen asioita tärkeysjärjestyksessä. Tuntuu, että se ei enää riitä. Pelissä on koneiden tahti vastaan ihmisten suoriutuminen. Napin painallus on nopeampi kuin minun kätöseni, minun puheeni tai minun askeleeni.
En koe olevani stressaantunut, sillä onhan minulla salainen aseeni, joogaan ja meditoin säännöllisesti. Olen löytänyt sisäisen rauhani ja tasapainoni. Tarvittaessa voin palauttaa itseni tuohon tilaan. Kuitenkin tahtoisin asioiden olevan toisin työelämässä. Haluaisin nähdä enemmän ihmisiä, jotka nauttivat työstään ja saavat siitä itselleen aitoa onnistumisen iloa. Koen, että nykyisellä vauhdilla ei ole mahdollisuutta onnistua tarpeeksi usein.
Runotalon merkitys ja liikeidea on kehittynyt yhä vahvemmin mielessäni. Haluan tarjota paikan, jossa voi löytää oman sisäisen rauhansa ja ammentaa voimaa, jolla voi selvitä nykyisen työelämän haasteista. Kenties on mahdollista löytää keinoja, joilla voi heijastaa elämäniloa ja jaksamista myös omaan työyhteisöönsä. Ehkä me voimme muuttua ja maailma voi muuttua meidän mukanamme. Ensin on myönnettävä, että näin ei voi jatkua.
Toivotan rauhaisaa ja nautinnollista viikkoa, olitpa sitten töissä tai kotona, ihan missä tahansa.
- Olen rauhassa ja läsnä. Kuuntelen, luotan ja uskon hyvän olemassaoloon.
Tämä syksy on ollut minulle erityinen. Olen huomannut sen ja nauttinut siitä täysin siemauksin. Tunne on uskomaton!
VastaaPoista...ihan kuin todella olisin noussut maan uumenista nauttimaan tästä hetkestä, tästä kaikesta, jota syksy minulle haluaa antaa...
<3 Leutoja syksyisiä tuulia Sinulle!
Hieno runo, hyvä kokea noin !
VastaaPoistaMarina, jotenkin minusta on tuntunut jo pitkään, että aina vaan on erityisempi ja jotenkin tärkeämpi aika tulossa - nyt tuntuu hienolta, mutta ihan kuin nurkan takana olisi vieläkin erityisempää :)
VastaaPoistaMarjaisa, kiitos sinulle ja hyviä kokemuksia syksyysi!
Niin paljon kaunista ja hyvää. Mieli rauhoittuu, kiire tasaantuu, hengitys hidastuu. Saat luotua rauhaa ja hyvää oloa ympärillesi, se tarttuu. Kiitos siitä paljon sinulle. Hyvän olemassa oloon on joskus vaikea luottaa, mutta mitä enemmän jaksaa luottaa, sen paremmin se kantaa ja kasvaa. Iloa ja hyvää oloa sinulle:)
VastaaPoistaValokki, löydän tuon saman myös sinussa joka kerta kun luen kirjoittamiasi lauseita. Lähdenkin käymään blogissasi...en ole pitkään aikaan poikennut oikein kenenkään blogissa...täällä omassa olossani vain möllötän :)
VastaaPoistaNiin ja vielä se, että kyllä hyvää on paljon ja ihan oikeasti. Uskon, että sitä voi luoda omilla odotuksilla, aivan kuten sinäkin kirjoitat.