Hokkuspokkus-tekoja

Aamuisin niityillä on usvaa,
minä kelaan sitä pienelle vyyhdilleni,
että saisin itselleni lämpimän takin
talvea vastaan.


Odotan valoisaa,
odotan pakkastähtiöitä.
Odotan luonnon karua kauneutta,
joka vastaisi minulle hiljaa,
kietoisi minut omaan lämpöönsä
josta en tahtoisi lähteä koskaan pois.
Runotalo
 

 

Tässä minä olen, olen ollut niin useasti ennenkin.
Olisinko tänään erilainen kuin eilen,
olisinko tänään kasvanut edes päivän verran eilisestä.


Mittaan joka päivä oman kasvuni.
Tiedän, se ei ole suuren suurta,
mutta huomaan kyllä pienen edistymiseni.
Se tapahtuu juuri silloin, kun en huomaa tarkkailla,
juuri silloin kun en ole varuillani,silloin kun vain olen enkä edes yritä.
Runotalo

Kuullessaan linnun laulavan
juuri hänelle,
hän ei enää voinut vastustaa
linnun kutsua.


Hän oli valmis seuraamaan lintua
ihan minne tahansa;
hän astui toiseen maailmaan,
toiseen ulottuvuuteen.


Se paikka ei todellakaan
ollut tästä maailmasta
koskaan kuullutkaan.


Hän oli innoissaan,
sillä lintu näytti tietä edemmäs.
Siellä näytti vielä kauniimmalta
kuin hän oli ikinä
osannut kuvitellakaan.


Hän ottaisi tämän näkymän mukaansa.
Hän toisi sen mukanaan
tähän toiseen ulottuvuuteen,
karuun maailmaan,
niin että toisetkin voisivat
nauttia sen kauneudesta.


Hän pujahti ulos maalauksestaan,
joka oli hänet ottanut mukaansa.
Lintu istui yhä siinä
sanomatta sanaakaan,
laulamatta säettäkään
kenellekään toiselle.


Vain niille, joille oli taito annettu
nähdä ja kuulla
hieman enemmän kuin tavallisesti
- se lauloi ja vei mukanaan.
Runotalo

 

Viikkoni on ollut luovuutta pullollaan. Hyvää mieltä ja iloisia löytöjä. Puutarhassa löysin hiirenvirnojen kauneuden jäkälöitynyttä aitaa vasten.

Odotan valoisaa, odotan jokaista uutta päivää. Odotan aamun hetkiä pimeän keskellä runoja kirjoittaen, odotan ajomatkoja töihin luonnon muuttuvista maisemista nauttien.

Päivät ovat yllättäen hyvinkin erilaisia pienine sattumuksineen. Minä olen erilainen joka päivä, joka hetki. Koen asiat aina uudella tavalla oman kasvuni mukaisesti. Se mikä eilen ei vielä innostanut, voi tänään tuntua aivan loistavalta idealta.

Todellisuus on aivan ihmeellinen, moninkertainen ja täynnä taikaa. Olen taikuri omassa elämässäni ja teen pienen pieniä hokkuspokkus-tekoja omalle reitilleni. Poimin taikakukkaset polkuni varrelta iloisena matkaani.

Maailma on hymyileväinen, maailma on kaunis. Niin se on meidän silmissämme, jos vain haluamme nähdä sen mikä on hyvin. Niin paljon on hyvin, niin paljon on mahdollista.

Hymyä viikkoonne!