.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

lauantai 3. marraskuuta 2012

Ullan palaute voimakurssista


Tahdon jakaa kanssanne viestin, jonka sain Ullalta.
Hän oli mukana ensimmäisellä voimakurssilla syyskuussa 2012.

Kiitos sinulle Ulla, että saan julkaista tämän kirjeesi.



Tervehdys Runotaloon.


Kiitän Voimakurssista!

Oli etuoikeutettua saada olla mukana ensimmäisellä Voimakurssilla!
Aivan mahtavuutta oli, että kurssin rakentui spiraalin ympärille!

Koin, että spiraali on VOIMAPYÖRRE, johon annetut asiat lähtevät pyörimään ja pyöriessään voimistumaan. Kulkemalla spiraalipolkua sormella Voimapyörteen voi saada ja laittaa aina ja aina uuteen vauhtiin ;)

Oli aivan upeaa saada kurssiohjeet postitse, eikä sähköisesti. Kiitos siis voimapaperille kirjoitetuista kirjeistä, joita oli niin jännittävää odottaa, hakea konkreettisesti postilaatikosta ja avata, pidellä papereita käsissään, lukea uudestaan ja uudestaan! Kiitos! Voima oli aistittavissa ja käsin tunnettavissa kirjeissä.

Kurssi eteni mielestäni sopivaa vauhtia. Oli hyvä, että kurssin aikataulu oli laadittavissa annettujen raamien sisällä omaan elämään sopivaksi.

Voimakurssi voimaannutti minut! Asia, jonka parissa kurssilla työskentelin, eteni - vaikkakin mutkan kautta eli sai ensin ikävän sävyn. Sain voimaa "taistella" asiani kanssa ja suhtautua tilanteeseen uudella tavalla, nähdä haasteen mahdollisuutena siirtyä eteenpäin juuri toivomaani suuntaan.

Haluaisin kertoa vielä miten valtavan ja kasvavan Rakkauden voiman tunsin kurssin aikana kurssilaisten Voimaverkon ja Voimaspiraalin vaikutuksesta. Siitä tunteesta olen nauttinut ja nautin yhä ja omalta osaltani haluan olla kasvattamassa Rakkauden voimaa jokaisena päivänä tästä eteenpäin.

Uskon, että Voima kantaa edelleen. Eteenpäin. Ja voimaspiraalin ääreen on hyvä palata voimaantumaan jatkossakin.

Kurssi oli mielenkiintoinen matka.

- Ulla Rantapiha -





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti