.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

torstai 9. kesäkuuta 2016

Voimapuutarhakurssi / Suopursu usvassa: 1. polun voima-aarteita






Suopursu usvassa selvitti voimapuutarhan ensimmäisen polun ja siirtyi rusokuusaman oksalle odottamaan toisen polun avautumista. Sain luvan jakaa ensimmäiseltä polulta löytyneitä voima-aarteita.

Voimapuutarhassa kutsumme keskusteluita heijastuksiksi - heijastuksissa polulla vahvimmin nousi esiin myönteinen elämänasenne ja usko ihmisten hyvyyteen. Keskustelimme myös askelmista. Uusin voimaruno tulee kertomaan askelmista myös - se ei ole sattumaa vaan liittyy tähän matkaan jota polulla juuri nyt tehdään. Moni meistä kokee ja pohtii samoja asioita samaan aikaan.




Suopursu usvassa kirjoittaa:


Löysin sattumalta tähän polulle runon

Elämä on täynnä halkeamia,ikkunoita,oviaukkoja,
joista pääsemme kurkistamaan siihen ikuiseen
joka kätkeytyy väliaikaisen pintojen taakse.
Usein ne ovat hetkellisiä välähdyksiä,
harvinaisia ihmetyksen tunteita,
jotka tulevat odottamatta.

C.G.Jung








Suopursu usvassa jatkaa:

Kaikki ovet ovat avattavissa. Ovi on kutsuva tai arvoituksellinen. Toivoisin avaavani myönteisyyden ovia polullani, siten että itselläni olisi helpompi olla.  

Sisäiset siemenet ja idut; olen aikoinani työskennellyt monta vuotta vanhusten kanssa: he ovat arvokkaita ihmisiä, kun osaa kuunnella heiltä saa paljon kokenutta tietoa. 

Lukiessani muutamat jakeet askelmista; olin kuin olisin sillä askelmalla ja halusin lisää askelmia tiedostaakseni etenemisen. Useimmiten tiedostetaan tahtotila, mut toisaalta on totta sekin puoli, että aina avautuu kun lähtee ottamaan askelta eteenpäin! Suunta voi selvitä, jopa yllätyksellisestikin! Suunta on se, jonka oma sydän tai intuitio antaa. Ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin luottaa… Suunta selviää varmaan… Jos taasen epäilet itseäsi, et ole valmis… ottamaan askeltakaan suuntaan tai toiseen! 






Suopursu usvassa jatkaa vielä:


Mikä aarre arkipäiviin kätkeytyykään listaamalla asioita ylös, havahduin kuinka arkipäivien pienetkin asiat, eleet, hymyt, kiitokset ovat elämän kannattavia asioita, joita tulee joskus tai useimmiten pidettyä itsestäänselvyyksinä.

Mieleni kautta opin: telepatiaa on ollut niin eläinten kuin ihmisten kanssa (eläimistä mainittakoon koira ja hevonen (eläimethän elävät hetkessä) työskennellessä eläinten kanssa jo ääni, katse ja kosketus kertoo paljon. Ihmisten välinen telepatia on ollut toisinaan hyvin voimakasta.

Otan itselleni aikalisän: aina ei tarvitse suorittaa. Jokaisella on erilainen ”rytmi” ja sitä tulee kunnioittaa. Saan lukea puutarhalehtiä ja unelmoida, olla vaan ihan hiljaa!

Mitä sain itselleni; Tärkeintä on saada kokea läsnäolontunne olla täydesti tässä hetkessä!

Hetkelle antautuminen ilossa ja surussa, tunne voi vallata ihmisen milloin tahansa.








HARJOITUS



Polkujen väliin jäävälle ajalle syntyi harjoitus, jossa tavoitteena on avoimuus ja usko ihmisten hyvyyteen. Kirjoita muistikirjaasi joka päivä kolme asiaa, jotka päivän aikana osoittavat ihmisten hyvyyttä. Lisäksi voit kirjoittaa kolme asiaa, joissa olet itse onnistunut avoimuudessa / hyvyydessä. Tämä harjoitus treenaa myönteisyyden lihasta. Mieli on kuin lihas, se vahvistuu toistoista. Voit jatkaa harjoitusta niin pitkään kuin se tuntuu hyvältä. Yleensä 3 viikkoa saa jo tekemisen muodostumaan tavaksi, jolloin siis jo automaattisesti ajatuksen tasolla koet ihmisten hyvyyttä päivässäsi ja huomaat omat onnistumisesi.



Kiitos Sinulle Suopursu usvassa tästä ensimmäisen polun matkasta ja näistä voima-aarteista. Tapaamme pian uudelleen seuraavalla polulla. Tulevana viikonloppuna voimapuutarhapäivässä polulle astelee kaksi uutta hahmoa. Kerron heistä seuraavalla kerralla.

Tähtikukka



VOIMAPUUTARHAKURSSI

Tulisitko sinäkin kanssamme kulkemaan poluille?


kuljen ♥ polkuja




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti