.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Krookuksia, syyskylvöjä ja omakuvan totuus


Nuukanikkinä tilasin Korpikankaalta alennuskukkasipuleita reilun satsin. Uusi yrttiympyrä on nyt täynnään erilaisia sahrameita ja krookuksia. On liilaa, keltaista ja valkoista - en säästellyt väreissä. Unelmoin jo keväästä. Juuri siksi kukkasipuleita on niin mukava istuttaa. Voi haaveilla tulevasta ja melkein tuntuu kuin kevät olisi aivan ovella.



Syyskylvöjä toteutin samalla, sillä keksin, että yrttiympyrän laitamilla on hyvin tilaa siemenille. Käytin kaiken vapaan tilan hyväkseni ja merkitsin kylvörivit tarkkaan. Voin keväällä siirrellä itäneet pikkutaimet oikeille paikoilleen. 

Yleensä syyskylvöissä on aina sama ongelma: Minulla ei ole tilaa kylvöille tai siis valmista rikkaruohotonta paikkaa - tilaahan on vaikka metsään veisin.  Sekalaiset akileijan siemenet kylvin puutarhan hiekka-alueen reunaan, sillä olen huomannut, että akileijat itävät hyvin hiekalla. Siitä voin sitten poimia taimet paikoilleen. Hmm - minne kaikki oikein menevät?



Istutukset sujuivat hyvin, mutta keksin, että samalla voisin uudistaa profiilikuvan ajantasaiseksi. Haluaisin olla totuudenmukainen kuvissa, mutta se ei ole helppoa. Mitä enemmän tulee vuosia mittariin niin sitä vaikeampi on hyväksyä omia valokuvia. Varsinkaan kasvokuvia - uskon, että kaikki naiset tietävät mitä tarkoitan...maan vetovoima on ihmeellinen...

Näissä kuvissa olen niillä vaatteilla mitä puutarhassa ja valokuvatessa aina käytän. Pusikoissa kuvatessa ryvettyneet toppahousut ja päällimmäisenä toppatakki, jolla olen tehnyt talon remonttiakin eli takissa on laastitahroja. Eihän se edustavaa ole, mutta se on todellista. Tuntuisi hölmöltä pukeutua toisella tavalla sen vuoksi, että laitan valokuvat tänne blogiin.

Profiilikuvan päivitys olisi tarpeen, sillä toukokuussa luovuin rastatukastani ja minulla on nyt tummat hiukset punasävyisten sijaan. Toisilla on sama tyyli uskollisesti vuodesta toiseen, minä olen aina kuulunut kameleonttijoukkoihin.

Tänään tämä blogi tuli näkyviin Runotalon nettisivuille. Nettisivut uudistuvat hiljalleen ja näyttävät jo aika hienolta mielestäni. Tästä voit käydä kurkkimassa sivuille.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti