.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

lauantai 29. syyskuuta 2012

Yhtä salaperäinen ja hohtava



Kuljen yli vihreiden niittyjen,
tänään ne ovat vihreämmät kuin eilen.

Tiedän, että huomenna
ne ovat muuttuneet kultaisiksi.
Hopeisina ne hohtavat öisin,
kun kuu loistaa niihin,
antaessaan niille oman voimansa.

Tuo voima ei tule maasta,
ei tästä maailmasta.
Se tulee avaruudesta,
sen loistosta ja hopeasta.

Minä tahdon olla
osa tätä niittyä,
muuttua sen mukana.
Minäkin tahdon loistaa kuin kuu,
olla yhtä salaperäinen ja hohtava.


Lisää runoja  Runo sivulla.

4 kommenttia:

  1. Kaunis runo! Hienosti säkeet etenevät, ne ovat tulleet selvästi sieltä salaperäisestä maasta. On tunne, että tätä runoa ei ole rustattu, vaan tämä on syntynyt. Hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Uuna, minulla kaikki runot ovat niitä vaan syntyneitä, joita en tohdi peukaloida muuten kuin lisäilen pilkkuja ja lisään kiireessä puuttumaan jäänet kirjamet paikoilleen. Kirjoitusvauhti on nopea. Sieltä salaperäisestä maasta taitavat kaikki taiteet olla poimittavissa :)

      Poista
  2. Tykkäsin tästä kyllä kovasti! :)

    VastaaPoista