.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

lauantai 15. syyskuuta 2012

Oivalluksia luovuudesta


Tämä teksti on erään runoni ensimmäinen lause. Erityisesti tänään on tuntunut kuin lause toteutuisi. Se ei toteudu mitenkään näkyvästi tai fyysisesti vaan omassa mielessäni.

Aamulla heti herätessäni tunsin katsovani maailmaani uusin sisäisin silmin. Jotain minussa oli liikahtanut eteenpäin. Olin ymmärtämässä jotain, keksimässä sellaista mitä en ollut aiemmin nähnyt. Sellaiset hetket elämässä ovat erityisiä, ne pysäyttävät. Muutos omassa sisimmässä tuntuu sekä hyvältä että surulliselta samaan aikaan.

Olen kertonut miten kirjoitan aamusivuja Julia Cameronin kirjan ohjeiden mukaan. Jokin aika sitten kerroin, että kirjoitan työaamuina runoja ja muina aamuina aamusivuja. Olen myös lukenut pienen pätkän Julian kirjasta Tie luovuuteen aamupuuroa syödessäni. Tänään lukiessani kirjaa tunsin mielessäni napsahduksen. Olin jo valmiiksi edistyksellisessä ja vastaanottavaisessa luovuuden ja keksintöjen tilassa.

Harjoitus vko 7. Yhteyden löytäminen. Siinä kohdassa olen nyt Julian kirjassa menossa. Siinä kerrotaan, että taiteilijan ei pitäisi tavoitella täydellisyyttä. Taideteoksen pitäisi syntyä kuin itsestään. Juuri tätä opetellaan aamusivujen kirjoittamisen kautta ja tänään aamulla ymmärsin sen syvemmin kuin aikaisemmin.

Todellisuudessa kirjoitan runoja juuri siten kuin Julia neuvoo kirjoittamaan aamusivuja. On vain annettava kaiken virrata vapaasti ulos. Siten löydämme oman sisäisen viisauden lähteemme. Ajattelin miten hienoa olisi osata olla yhteydessä tuohon lähteeseen joka hetki. Sieltä saisi aina viisautta sitä tarvitessaan.

Ymmärsin, että voin kirjoittaa aamusivuja ja runoja samaan kirjaan. Ei minun tarvitse ottaa erikseen esille runokirjaani vaan annan runojen tulla silloin kun ne tulevat. Aamusivut ja runot ovat sama asia. Taide, oli se mitä tahansa taidetta, on myös sama asia. Sitä, että ilmaisee itseään vapaasti luottaen siihen, että se mikä syntyy on oikein juuri sillä hetkellä.

Tätä tutkimusmatkaa on ihmeellisen ihana jatkaa eteenpäin. Tuskin maltan odottaa seuraavia aamusivujani.

Minulla on myös toinen ihana voimakirja aamusivujen lisäksi. Se on voimakurssin muistikirja. Voimakurssissa on pian alkamassa kolmas viikko eli olemme ryhmän kanssa puolivälissä. Seuraava kurssi alkaa 15.10. ja ilmoittautumisaikaa on vielä jäljellä 23.9.12 saakka. Tästä voit lukea lisää voimakurssista.


2 kommenttia:

  1. Olen ajatellut, että kun olen ensimmäiset kahdeksan viikkoa kirjoittanut, ne joita ei itse lue, eikä näytä kellekään, niin niiden jälkeen minäkin alan kirjoittaa aamusivut ja runot samaan kirjaan. Nyt kun on päässyt alkukankeudesta, teksti tulee kuin itsestään ja monet ajatukset haluaisi säilyttää. Eilinen runo maan kääntämisestä oli juuri sellainen, että se tuli ihan itsestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla jäi taas aamulla kiireessä sivut ja runot kirjoittamatta. En oikein tiedä mitä tekisin, kun aamu on paras minulle runojen kannalta, mutta herätys on jo nyt tosi aikainen (4.15), en haluaisi enempää aikaistaa...vartti kirjoittamiseen on hieman liian lyhyt aika ja jos samalla laittaa aamupalaa tai syö niin sekään ei oikein suju. Kaikkea olen kokeillut...Ehkä runoilu jää Runotalo-aamuihin.

      Aamusivut ovat varmasti runoilua ja auttavat siitä kankeudesta ja pelosta pois. Tuota runoasi en ole nähnytkään, taas syy poiketa päivittymässä :)

      Poista