.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

lauantai 28. tammikuuta 2012

Syvällisiä ajatuksia puutarhapenkillä II


Kadotettu aarre odottaa sisimmässämme,
pyytää tulla huomatuksi, löydetyksi.
Emme avaa kantta, emme kurkota, katso
mitä sieltä oikeasti löytyy tässä todellisuudessa.
Katsoessamme eteenpäin rohkeammin
voimme löytää aarteemme.
Eiliseen tukeutumalla se ei tule esiin
vaan häipyy pois kuin uni,
jota emme enää löydä.

Katso siis rohkeasti sinne minne
et ole aiemmin rohkaistunut katsomaan.
Mitä siellä näet sellaista joka on sinun?
Ota se ja käytä sitä,
se on sinun oikeutesi, sinun lahjasi.
Runotalo

Aarre on sisimmässämme meillä jokaisella. Kyky ja tahto elää elämää joka päivä, joka hetki tehden siitä itselleen parhaan mahdollisen. Tarkkailemalla ympäristöään voi löytää monia asioita, joista voi olla kiitollinen ja onnellinen. Kiitollisuus sydämessä on hyvä tunne, joka tekee olosta kevyen. Uusi mahtava vielä kirjoittamaton, elämätön, kokematon päivä on aina edessämme. Aion elää täydemmin. Aion kasvaa ja kehittyä ihmisenä, nähdä mitä minulla on annettavana maailmalle ja mitä kaikkea voin siitä myös itselleni saada: elämän kokemusta, muistoja, tunteiden vuoristorataa ja mitä kaikkea vielä?




Maailmassa asuu miljoonittain ihmisiä,
jokainen heistä on erilainen.
Juhli omaa ainutlaatuisuuttasi,
nosta malja joka päivä sille,
että olet niin omanlaisesi, ainutkertainen.
Etsi tuota ainutlaatuisuutta sisimmästäsi,
tee siitä näkyvää ja kaunista,
anna sen loistaa, johdattaa kulkuasi.
Silloin et voi kulkea väärille poluille
ja pääset varmasti nopeasti perille.
Runotalo

Olen viime aikoina tuntenut erityistä iloa omasta ainutlaatuisuudestani ihmisenä. Olen myös nauttinut muiden ihmisten ainutlaatuisuudesta. Tunnen, että mitä enemmän löydän omia erikoispiirteitäni ja mitä paremmin opin hyväksymään ne, jopa rakastamaan niitä, niin sitä enemmän alan saada noista piirteistäni irti. Alan löytää oman voimani, joka ei olekaan kovin vähäinen. On hyvä tunne seisoa omilla jaloillaan tässä maailmassa tuntien, että tähän minä kuulun ja tässä minulla on täysi oikeus olla juuri tällaisena. Tiedän, että kaikilla puutarhani kasveilla on tuo taito hallussaan - kyky rakastaa itseään sellaisena kuin on ja olla läsnä joka hetki olemassa olosta nauttien.

Olen kirjoittanut tekstit 11.4.2010. Tunnen, että tänään ne ovat yhä enemmän totta.

7 kommenttia:

  1. Ihania runoja, ja hyvää sanottavaa koko teksti :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Katja, juuri tällaiset ajatukset ovat minun voimavarani.

    VastaaPoista
  3. Hienoja ja viisaita ajatuksia.
    Tuo oman erityislaatunsa arvostaminen kolahti vahvimmin minuun tämän hetkisessä olossani, olisi tarpeen oppia arvostamaan omaa ainutlaatuisuuttaan ja myös muiden.

    VastaaPoista
  4. <3 Kiitos runoista ja Afrikan matkamuistojesi jakamisesta Runotalon Sari <3

    VastaaPoista
  5. Kiki, juuri tänään totesin yhdelle ihmiselle, että ole vain oma itsesi, olet hyvä juuri noin. Uskon, että jokaisessa meissä on juuri se meidän ainutlaatuisuutemme se mitä kannattaa arvostaa ja voimistaa itsessä, silloin on parhaimmillaan kun on rohkeasti se mikä on. Minusta tuntuu, että tuo on useimpien satujen ja sankaritarinoiden sanoma: ole oma itsesi :) - Niin ja sitten osaa antaa tilaa myös muiden omituisille persoonille, jotka tekevät maailmasta huippuhienon paikan olla ja elää.

    Seija Tuulikki, ole hyvä. Pidän paljon profiilikuvastasi, siinä on jotain erityistä :)

    VastaaPoista
  6. Äitini käsin tekemä

    tunteita
    muistoja
    rakkautta
    unta
    energiaa
    valoa
    enkeleitä

    VastaaPoista