.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

maanantai 8. elokuuta 2011

Voimakirjan kanssa puutarhassa


Voimauttava puutarhani on saanut odottaa minua jo pitkään.
En ole todella viettänyt aikaa täällä siten kuin kuuluisi.

Kuulostaa hassulta,
mutta minulla ei ole ollut aikaa eikä voimaa tulla voimaantumaan tänne.

No,  nyt tulin ja penkkikin on ensin puhdistettava näkyviin lehtien alta,
että voisin siihen istuutua.



Otin mukaan voimakirjani.
Avasin uuden sivun ja laitoin kirjan odottamaan viestiä minulta itseltäni.

Tiedän, että hiljaisuudessa voin löytää vastauksia.
Odotan.



Kamera on tottakai mukanani.
Katseeni harhailee ränsistyneen oloisessa puutarhassani.
Olen hylännyt niin monta kasvia oman onnensa nojaan tänä kesänä.
Voin syyttää ilmoja, voin syyttää kiirettä, mitä milloinkin.

Jos minulla ei ole aikaa puutarhalleni,
se on sama kuin minulla ei olisi aikaa itselleni.

Löydän rikkaruohon. Lähes metrin korkuisen.
Aurinko valaisee sen oikein kauniisti.



Löydän sanat, kun olen hiljaa ja hengitän syvään muutaman kerran.

Hetken mielijohteesta lasken kirjani koriin,
joka on rikkaruohojen vallassa sekin.

Kaunis kori omalla tavallaan, unohdettuna ja hylättynä.



Olen ennenkin huomannut varjojen kauneuden.

Varjojen kauneutta voi pohtia monella tapaa.
Meillä ihmisilläkin on varjomme.



Varjot ovat joskus kauniimpia kuin alkuperäinen kohde.

Aika hidastuu, täällä puutarhassa se tapahtuu taas, olen rauhassa.
Lapsuuden olotila on saavutettavissa aika nopeasti.

Aika katoaa, sitä ei todellisuudessa ole olemassa.



Päivän tapahtumat
saavat minut tarvitsemaan vahvistusta omasta polustani.

Tarvitsen tiedon, että olen tekemässä oikeita asioita.

Mutta mikä lopulta on oikein ja mikä väärin?
Tarvitseeko minun tietääkään?



Tämä hetki on riittävä sellaisenaan.
Tässä hetkessä minä riitän itselleni ja se riittää.

*




6 kommenttia:

  1. Kiitos Tuure! Minun oli oikein katsottava itsekin uudelleen. Mukavaa, että pidät näistä :)

    VastaaPoista
  2. Aikatherine, niin minustakin. Sinulla on muuten tosi kiva uusi profiilikuva :)

    VastaaPoista
  3. Hei Sari pitkästä aikaa! Olen piipahtanut täällä, mutta en ole ennättänyt viestiä jättää- eikä minulla ole juuri ollut itsellänikään aina voimia siihen...
    Kuvasi on kauniit ja tuo viimeinen lause vallankin tuntuu nyt erittäin ihanalta- juuri tällä hetkellä on tunne että riitän ja se tuntuu hyvältä!!

    Kaunista syksyä!

    VastaaPoista
  4. Marina, niin mukava kuulla sinusta ja todellakin pitkästä aikaa. Eipä se viestin jättäminen ole aina tärkeintä, ymmärrän hyvin. Olen kiitollinen piipahduksista. Kiitos syksyn toivotuksesta, toivon sinulle myös oikein hyvää syksyä. On kiva kuulla, että pidit postauksen loppulauselmasta. On hyvä tietää, että riitämme juuri tällaisenaan.

    VastaaPoista