.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

lauantai 20. elokuuta 2011

Kauniisti ja hitaasti kuin hiipuen









Kauniisti ja hitaasti kuin hiipuen
muuttuvat kielot paperinohuiksi



5 kommenttia:

  1. Eka kuva, kuin syksy itse.

    Ja mitä näenkään sivupalkissa: Meidän kaunis, hurmaava runotyttömme!

    VastaaPoista
  2. Leena, syksyhän se taitaa tosiaan olla, mutta en halua uskoa sitä vielä todeksi, kesäihminen kun olen..Kiva, että huomasit ja pidit, runotyttö on päivitetty ja tuntuu hyvältä, kun kamera on kuvassa mukana :) :)

    Liiolii, oli hauska lukea tervehdyksesi eli taidat olla syksyihminen tai sitten asenne on kuten kuuluukin olla...minäkin yritän oppia ajattelemaan, että ihanaa syksy tulee...mutta joka kerta haluan paeta jonnekin ja haaveilen uudesta keväästä...ehkä voin vielä oppia rakastamaan syksyä.

    VastaaPoista
  3. Sari, pidän jokaisesta uudesta vuodenajasta. Talvesta pidän vähiten, mutta odotan ensilunta syksyyn kyllästyttyäni. Ja aikanaan odotan kevättä sitten kovasti. Kesää en sillä tavalla odota, voisin antaa toukokuun jatkua loputtomiin. Mutta vuodenaikojen vaihtelu on suuri rikkaus. Oliko se niin, että Lapissa saamelaiset laskevat vuodenaikoja olevat enemmän kuin neljä, muistelen jotain tällaista.

    VastaaPoista
  4. Minäkin pidän talvesta vähiten, mutta lumi tuo valoisuutta, joka on tervetullutta. Olisi varmasti tylsää, jos aina olisi samanlaista, minultakin loppuisi kuvausaiheet alkuunsa :)

    Varmasti voi olla useampia vuodenaikoja, voin kuvitella, että niillä on hienoja, kuvaavia nimiä.

    VastaaPoista