.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

lauantai 26. joulukuuta 2009

Tarkkailijana luonnon oppikoulussa

Aamun vaalean sinisessä hämärässä
saavun oman satumetsäni laitamille.
Valmis polku odottaa minua
ja tiedän minne se minut vie.

En tahdo hidastella tänään.
Tänään tahdon kiitää
vauhdikkaasti eteenpäin,
tänään tahdon saavuttaa
saavuttamattoman;
nähdä jotain
mitä en ole koskaan
aikaisemmin havainnut.
Runotalo




Samat asiat näyttäytyvät uusina joka hetki. Horsma ei ole tänään se sama, joka se oli eilen. Minäkin olen tänään erilainen kuin eilen. Kaikki muuttuu ja on jatkuvassa liikkeessä. Mikään ei ole ikuista ja kuitenkin tavallaan tunnen niin olevan. En pysty ymmärtämään maailman ja elämän syvyyttä; mitä enemmän yritän, sitä vähemmän huomaan siitä tietäväni. Olen sivusta tarkkailija luonnon oppikoulussa, jonka ovesta vasta juuri osasin astua sisään.



3 kommenttia:

  1. Niin kyllä osui ja upposi :) Kauniisti kirjoitettu!

    VastaaPoista
  2. Ihania sanoja, ihania kuvia. Luonnon oppikoulussa Luojan muovaamina, alati muuttuvina, on vain niin hyvä olla! Mieleeni on viime kesältä painuneet sanat, joiden mukaan hohdamme Jumalan valoa ympärillemme otettuamme Hänet vastaan sydämeemme asumaan. Sen jälkeen olemme viisaan muovaajan käsissä, saviastioita, joita muovataan paremmiksi rakkaudella.
    Ehkäpä silloin silmämmekin avautuvat paremmin näkemään sitä kaikkea ympärillämme olevaa ihanuutta!!

    VastaaPoista
  3. Koen asiat niin, että tutkimalla ja ymmärtämällä luontoa voimme ymmärtää paremmin itseämme ja sitä kautta saada elämäämme uutta syvyyttä. Uskon hyvyyden ja rakkauden voimaan vahvasti.Mukavaa vuoden viimeisen viikon alkua teille Wilhelmiina ja Tinttarus :)

    VastaaPoista