.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

torstai 10. joulukuuta 2009

Olen löytöretkeilijä omassa elämässäni

Minne vain katson
voin nähdä tähden, keijukaisen;
mitä tahansa vain olen valmis
näkemään ja kokemaan.

Avoimin silmin ja mielin
voin nähdä ja kokea paljon enemmän.

Teen sen jo tänään,
lähden matkalle, etsin uusia seutuja,
uusia ennen näkemättömiä asioita.
- Olen löytöretkeilijä omassa elämässäni.
Runotalo





Kuljen jäähileiden peittämällä vihreällä tiellä. Matkaan rohkeasti eteenpäin, tie kaartuu ylöspäin eikä se ole kevyt kulkea, mutta olen päättänyt katsoa rohkeasti seuraavan mutkan taakse. - Mikä siellä minua odottaa? En voi tietää sitä. Ymmärrän kuitenkin, että jatkamalla matkaani voin löytää elämääni uutta virkistävää sisältöä ja saada itselleni paljon enemmän kuin jäämällä paikoilleni.



4 kommenttia:

  1. Viisaasti sanottu. Rohkeutta matkaasi ;)
    Kauniit kuvat.

    VastaaPoista
  2. Kiitos runosta, rohkeutta meille kaikille eteenpäin astujille!

    VastaaPoista
  3. Kaunis runo.
    "Olen löytöretkeilijä omassa elämässäni."
    Kertakaikkisen ihanasti sanottu. Löytöretkeilijäksi kyllä tunnenkin itseni - elämä osaa totisesti joka päivä yllättää : )

    VastaaPoista
  4. Kiitos Elisa: päivä päivältä rohkeampana :)
    Pilviharso: sitä toivon minäkin kaikille - rohkeutta.
    Carita: niin, eikö olekin hauskaa elää löytöretkeilijänä omassa arjessa - mitä kaikkea sieltä löytyykään, jos vain tahtoo nähdä ja tuntea!

    VastaaPoista