.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

3 voimarunoa unimaailmasta




AVAAN LUKOT - OLEN VAPAA


Unieni maassa kuljen, vain hetkeksi silmäni suljen.

Olen poissa vai olenko sittenkään?
Unimaailmassa on taikaa,
etsin siellä omaa sisintäni.
Tarkistan kaikki lukot,
ne avaan ja aamulla olen vapaa.
Lennän aurinkoon, sen kirkkauteen.



LAINASIIVET

Nukkuessani
en ole tässä maailmassa,
olen muualla.

Olen kauniissa linnan saleissa,
olen jalokiviluolissa,
olen avaruuden äärettömillä laidoilla,
josta kutsun ja huhuilen 
muita uniolentoja matkaani.

Tahdon lentää, leijailla ja leikkiä,
tahdon tuntea vapauden siivissäni,
jotka eivät ole minun. 

Minulla on öisin lainasiivet.


KUUTAMOINEN JA TÄHDET

Piilottaessani hopeisen kuutamon
omaan aarrearkkuuni
itken pienen hetken sen äärellä.
On surullista kätkeä
sellainen kauneus piiloon maailmalta.

Taivutan vielä yhden tähden sakaran
että se mahtuu arkkuun kuutamon seuraksi.

Lähden nopeasti paikalta
sillä en kestä kuulla miten kuutamoinen ja tähdet
valittavat hiljaa pimeydessä arkun uumenissa.

Seuraavana päivänä olen yksin pimeydessäni,
tahdon nähdä valon, en löydä sitä,
olen piilottanut sen itseltäni,
hukannut omasta muististani.

Näyttämöllä on seuraavana aamuna
pakeneva kuu perässään kaikki tähdet.
En edes huomaa niiden olemassaoloa,
olen jäänyt pimeyteeni.

Saapuessani alas luolaani
kurotan varovasti valokatkaisijaa.
Tiedän, että se on entisellä paikallaan,
mutta en tahdo koskea siihen
- pelkään.

Tunnen, että olen tullut likaiseksi,
en tahdo nähdä itseäni,
en sytyttää valoja.
Aion olla pimeässä, se on helpompaa.

Yllättäen minua tuijotetaan ikkunasta,
kuu on palannut takaisin paikalleen,
sen verho maalaa maisemaa hopeiseen utuun,
pienen hetken kuutamon valo sipaisee hiuksiani.

Tunnen vahvistuvani hieman,
otan pienen osan utua kämmenelleni - puhallan.
Utu alkaa liikkua, täyttää luolani seinät, lattian, katon.
En tarvitse valokatkaisijaa - päätän.

Seuraavana aamuna olen yksin keittiössäni,
olen herännyt unesta, se on ollut pitkä,
pidempi kuin osaan aavistaakaan.
Onneksi olen nyt hereillä,
on kuutamo, en pelkää olla tässä.

*



Lisää voimarunoja täällä.


4 askelta unien opastuksen löytämiseeen. Lue tästä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti