.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Millainen on työpäiväni Runotalossa?


Tänään oli ensimmäinen ihan oikea Runotalon työpäivä! Toki pidän toisesta työstänikin tavaratalossa, mutta kyllä tämä on minun lempityöpaikkani. Aloitin maanantaina uudessa työpisteessä tavaratalotyössäni ja työskenneltyäni siellä kaksi ensimmäistä perehtymispäivää ajattelin nyt ansaitsevani rentouttavan päivän. Olen oman itseni pomo ja olin niin hyväntuulinen, että sain tehdä pelkästään mukavia asioita. Ei siis kirjanpitoa ja laskelmia tänään.

Millainen oli työpäivä tänään Runotalossa?

  • arvoin itselleni voimakortin tälle päivälle ja kas - Leppoisa päivä - sehän sopii todella hyvin / kortti jäi koko päiväksi keittiön pöydälle, joka on myös työpöytäni muistuttamaan tästä tärkeästä näkökulmasta päivääni / taidan laittaa jokaisena aamuna jonkin korteista näkyville
  • yrttitee ja jooga virittivät mieleni päivään / ei tarvinnut vilkuilla kelloa
  • suunnitteluhetki voimakirjan parissa
  • kannoin eteisestä kaikki esikasvatetut taimet karaistumaan terassille
  • suunnittelin pihapiirin ruukkuistutuksia ja osan toteutin / kuvaan niitä kun komistuvat
  • monet taimet istutin uudelleen isompaan ruukkuun
  • kahvitauon jälkeen päätin muokata nettikauppaa selkeämmäksi / jäi haaveeksi, kun toiminnassa on ollut häiriöitä koko päivän, vasta illalla alkoi toimia
  • kannoin kaikki taimet takaisin sisälle / huomenna ne on vietävä taas ulos totuttelemaan
  • tein hetkisen normaaleja kotitöitä eli pientä siivousta ja pyykinpesua
  • valokuvausretki metsälammelle / tarvitsen kuvia voimakortteihin / julkaisen uuden voimakortin blogissa ja facebookissa joka aamu eli tarvitsen paljon kuvia
  • puutarhan hiekkaterapiapolku osiossa eli ihmeellisessä kuvausstudiossani puhdistin takaosan alueita juolavehnästä, nokkosista, vuohenputkista ja voikukista / muualla on helpompaa, kun ei ole vapaata multatilaa / tarvitsen pian katetta tyhjille alueille


Välillä oli aikaa istua ulkona katsellen ympärilleni ihmetellen: Tämä kaikki on nyt mahdollista. Saan viettää aikaa puutarhassani ja tehdä asioita joista nautin todella paljon. Ei todellakaan ole merkitystä sillä että tililleni tulee jatkossa vähemmän rahaa. Vähennän mielelläni kaikkea turhaa kulutusta, jos saan tilalle laatuaikaa itselleni. Sitä vapautta mitä tänään olen kokenut ei voi mitata millään rahasummalla tai maallisella omaisuudella. Onneksi olen hypännyt pois kiireen moottoritieltä tälle omalle pikkupolulleni. Olen lukenut ihmisistä, jotka ovat tehneet jotain vastaavaa. He eivät ole katuneet. Nyt ymmärrän.



7 kommenttia:

  1. Lisää nautinnollisia ja voimauttavia päiviä kesääsi ja loppuelämääsi, jonka ensimmäistä päivää saat/saamme viettää joka päivä <3

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa mahtavalta! Varmaan aika erilainen maailma kuin tavaratalo.

    VastaaPoista
  3. todella upeaa! unelmat kantaa kyllä! hienoa että on rohkeutta lähteä toteuttamaan itseään näin. tätä itsekin joskus mietiskelen :)

    VastaaPoista
  4. Olen onnellinen puolestasi, Sari! On aina niin ihanaa kuulla, miten joku on todella toteuttanut unelmansa eikä vain jäänyt unelmoimaan. Itsekin tiedän, että kun unelma alkaa toteutua, se kannattelee jo itse itseään. Silti takana on usein lukuisia päiviä työtä ja joskus murehtimistakin, miten tästä kaikesta selivää. Sinä olet jo pitkällä, onnea!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Pia, niinhän se on meillä jokaisella jokainen päivä uusi puhdas sivu taiteiltavaksi :)

    Liiolii, onhan se erilaista ja sitten toisaalta siinä on jotain samaakin - yllättäen. Huomaan nauttivani tavaratalotyöstänikin nyt enemmän, kun siihen jää enemmän voimia. Vastakohdat täydentävät kenties toisiaan :)

    akissfromthepast, todella kannattaa kuunnella sisintään ja suunnistaa sen viitoittamaan suuntaan :)

    Marja Leena, kyllä minullakin on mennyt useita vuosia, että uskalsin tehdä oikeasti jotain ja on osattava ja uskallettava myös luopua jostain, kun kaikkea ei voi saada. Olet hyvin oikeassa, kun kirjoitat, että unelma alkaa kannatella itse itseään alkaessaan toteutua - viisaasti sanottu ja pitää todellakin paikkansa, tässä vaiheessa on jo paljon kevyemmät askeleet. Kiitos onnen toivotuksista. Toivon tätä samaa onnea meille kaikille - se pitäisi olla kaikkien perusoikeus.

    VastaaPoista
  6. Sari, minä jouduin jättämään työelämän ja myös kirjallisuuden opiseklusuunnnitelmat iltatähden synnyttyä, sillä hänellä oli niin rankat allergiat, että lääkäri totesi, että 'tämä lapsi hoidetaan kotona.' Kuusitoista vuotta meni ennen kuin lapsen vaikea vilja-allergia ja sen vaatima ruokavalio oli ohi. Astma ja atooppinen allergia sekä siitepölyallergia jäivät, mutta olihan se ihme, että tytär oli kasvanut hyvin rajoitteisesta ruoasta huolimatta. Hyödyksi oli minun elinikäinen kiinnostukseni vitamiineihin ja hivenaineisiin. Joka kevät lähdimme omalla kustannuksella alpeille toukokuulla koivun siitepölyä pakoon...Ensin tunsin, että nyt minulla, uranaisella, on pallo jalassa, mutta kun siitä toivuin, muutin kaiken voitoksi. Aloin viihtyä elämässä. Oastimem viereisen tontin puutarhan lisämaaksi ja toteutin oman Salaisen puutarhani, josta tulikin kuuluisa. Kirjoittelin pakinoita paikallislehteen sekä osallistuin moniin kirjoituskilpailuihin ja sain voittojakin. Oli monenmoista sellaista, mitä en olisi voinut kokea, jos olisin ollut uraputkessa.Riitti, kun toinen meistä paineli maailmalla ja on veiläkin liike-elämän pylrityksessä. Rahassa tätä ei mitata, vaikka joku voisi laskea, että tässä on mennyt yhden ison veneen hinta tai kesämökki. Tytär selvisi, minä sain elämän jossa toteutan unelmiani ja mieskin vierellä voi vahvasti ja juoksi itsensä tänä keväänä 60 metrillä maailman 7. nopeimmaksi. Nyt oeln niin blogini ja runsaan lukemisen viemä, että taidan kohta alkaa tähytä jotain uutta vuoren huippua...

    Että elämän voi elää niin monella tavalla ja jos ei itse ymmärrä pysähtyä, tulee joku ja pysättää. Minulle tämä on tehnyt hyvää, sillä olen todella kilpailhenkinen ja kova suorittaja. Teen kaikki sataa ja siinä ei ole mitään välimuotoja.

    Elämä on...ihana seikkailu!

    VastaaPoista
  7. Kiitos Leena tästä viestistä. Elämä on tosiaan ihana seikkailu - sen kun joka hetki pitäisi mielessään :)

    VastaaPoista