.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

tiistai 20. joulukuuta 2011

Primula elatior - Etelänkevätesikko


Hei, täällä olemme edelleen hiekkapolun alkupäässä. Tässä uudelleen kuva, jossa näkyy vasemassa reunassa hopeahärkkiä ja seuraavaksi etenemme polvillamme edeten vajaan puolen metrin verran. Katsellaan edelleen vasemmalle puolelle.

Tässä kuvassa tuo hiekkakäytävä on harvinaisen siisti. Olen kertonut jo aiemmin miten pidän hiekkakäytäväterapia päiviä. Poistan kaikki rikkaruohot käytäviltä ja sitten tasoittelen pienellä haravalla. Tulee hyvä mieli kun näkee työnsä jäljen. On mukava edetä hitaasti kuunnellen lintujen laulua ja tuulen suhinaa puissa. Kaikenmaailman pörriäisiä lentelee ympärillä ja maassa mönkii toinen toistaan kummallisempia ötököitä. Siinä kyllä kaikki murheet ja huolet unohtuu.


Tässä on polun seuraava kasvi. Oikeasti aloin muistella, että siirsin tämän kokonaan pois tästä paikasta elokuussa. Taisin saada tuolloin idean, että siirtäisin tätä esikkoa kuunliljojen sekaan, koska nämä kukkivat aikaisemmin kuin kuunliljat. Tällä tavoin kuunliljapenkki ei ole niin pitkään tyhjänä. Siirsin sinne myös kevätkaihonkukkaa.

Lajimääritys on minulle taas hankalaa. Olen ostanut tämän esikon muutama vuosi sitten keväällä tavaratalosta sisäkukaksi. Tiedättehän miten ihania ovat ensimmäiset esikot, jotka taitavat nykyään tulla jo tammikuussa kauppoihin. Katselin jälleen puutarhakirjojani ja veikkaan, että tämä voisi olla etelänkevätesikko. Esikoita on tosi monta erilaista.

Tämä esikko on viihtynyt hyvin kukkapenkissä ja koska se oli niin valtaisa pehko niin minun oli aika jakaa se. Esikot suositellaan jaettavaksi kukinnan jälkeen ja niin minä sitten teinkin. Voi olla, että se nousee uudelleen tällä entisellä paikalla, sillä aina saattaa jäädä pieniä juuren paloja maahan. Haluaisin yhden valtaisan esikkomättään sijaan laajan mattomaisen esikkomeren. Siihen voi mennä aikaa. Jännää nähdä miltä kuunliljojen penkissä keväällä näyttää. Laitan kuvauslistalle muisiin, että kuvaan tilanteen, vaikka se ei varmasti ole kuvauksellinen vielä muutamaan vuoteen.

Puutarhakirjaa selatessa muistin, että on olemassa valkoinen palloesikko ja lisään sen nyt hankintalistalleni. Minulla ei ole vielä valkoista esikkoa ja pidän paljon valkoisista kukista.


2 kommenttia:

  1. Minun konttaukseni puutarhan hiekkapolulla johtaisi valikoitujen kivisirujen etsimiseen.
    Löytämisen riemuja.

    Rauhallista Joulua Runotaloon !

    VastaaPoista
  2. Minäkin välillä pelastan kiviä hiekalta kivireunuksen päälle, mutta en kovin pieniä huomaa katsella - aivan varmasti löytyy hienoja yksilöitä, jos alkaisi katsella...taisin saada idean tästä itselleni - innostun helposti...

    Kiitos joulun toivotuksesta, joulu vei minut niin mukanaan, että tuli blogiinkin yllättävän pitkä tauko :) Toivotan puolestani nyt hyvää uutta vuotta 2012!

    VastaaPoista