lauantai 27. helmikuuta 2010

Pysähdyksiä

Eräänä aamuna minulla oli ilo olla kotona juuri kun aurinko nousi. Lähdin ulos ihastelemaan kaunista aamua. Katselin varjoja, joita auringon loiste loi valkealle lumelle ja ihmettelin puista putoavan lumen hopeista hohdetta.
Toivon, että löydät ja koet saman näiden kuvien kautta. Tunne lumisen maiseman hiljaisuus ja pehmeys - ei ääntäkään, vain sinä, aurinko ja lumi.








Aurinko kullankeltainen on tänään taivaallaan.
Hymynsä on kirkas ja polttavainen.
Katson sitä, vaikka tiedän, muistan
katsoa ei saa hymyänsä polttavaa.
Kuulen kuin äänen joka pyytäisi
minua astumaan lähemmäs,
tulemaan lämpöönsä hymyävään.
Runotalo
















Tänään on vapaapäiväni ja aurinko on näkymättömissä, joten päätän keskittyä pieniin taideteoksiin, joita on ilmestynyt sulavalle hangelle.


Pienet tiu'ut heläjää ympärilläni,
untuvaiset ovat lähteneet matkaan.
Olen tässä ja ihmettelen, ihastelen
niin suuri ja autuas on maailmani.
Runotalo













Kumpi on kauniimpi mielestäsi, kivi vai perhonen?
Et voi vastata, sillä oikeaa vastausta ei ole.
Ei ole mitään eroa näiden kahden välillä.
Kaikki ovat samanarvoisia, yhtä keveitä, yhtä raskaita.
Samanpainoisia olette myös sinä ja ihminen vierelläsi.
Runotalo





Huomaan vesipisaran. Ilahdun, sillä on pitkä aika edellisestä vesipisaran tapaamisesta. Pakkasjakso on ollut pitkä. Kevätmieli syttyy sydämessäni - keväinen vihreä metsä - se on kohta taas täällä.
Maaliskuun kynnyksellä toivon kaikille iloista ja aurinkoista maaliskuuta - maanantaina se alkaa. Tehdään siitä hyvä kuukausi; meistähän se on kiinni millainen siitä tulee.


sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Katsoa maailmaa värimintun silmin

Ruskean kullan maassa
minä odotan sinua ystäväni.
En tahdo mitään muuta
kuin vain olla.
Ihan rauhassa - kahden.
Runotalo





Joinain hetkinä
tunnen niin suurta kiitollisuutta,
etten tiedä miten päin olisin.
- Kuten tänään -
Runotalo




Kuljen ovista, kuljen ikkunoista.
Katson maailmaa omalla tavallani.
Runotalo


Tänään on ihan oikeasti kylmää ja ihan oikeasti lunta on todellakin paljon, paljon! Katselen ympärilleni ja ihmettelen näkymää: kaikki puutarhaystäväni ovat piilossa lumen alla. Tiedän, että odottavat siellä jo kovasti kevään tuloa - aivan kuten minäkin. On kuitenkin joitain uskaliaita, jotka ovat jääneet hangen päälle. Muutamia kuivuneitä värimintun kukintoja sinnittelee edelleen tuulessa ja tuiskussa. Osa niistä on jo kellahtanut sinne sun tänne.
Astun ensimmäisen askeleen ja ymmärrän, että lunta on paljon enemmän kuin ensi näkemältä ajattelin. Kahlaan lumessa ja lopulta olen jo kaivautunut itsekin mukavasti lumeen, kun kuvaan minttuja eri suunnista. Hetkeksi unohdan kylmyyden ja pääsen taas siihen kummalliseen hetkeen jolloin kaikki pysähtyy ja murheet unohtuvat. Tässä on hyvä olla; lumen sylissä väriminttujen hymyillessä kilpaa kanssani. Tästäpä aloitan uuden viikon ja päätän taas katsoa maailmaa uudella erilaisella tavalla, vaikkapa värimintun silmin - uskon, että se tulee näyttäytymään oikein hauskana. Hyvää viikon alkua :)



sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Tuntea itsensä tässä maailmassa

Hyvän päivän hyvä alku.
On aikaa, on rauhaa.
Lähden liikkeelle omana itsenäni.
Runotalo


Kaikessa mitä teet ja koet elämässäsi
voit nähdä viisautta.
Asiat ovat sinulle pyhiä,
jokainen - jos niin itse tahdot.
Runotalo


Hiljaisuudessa
voin kuulla oman sisimpäni kutsun.
Kun kuuntelen sisintäni
niin saan voimaa.
Sisimpäni viitoittaa minulle polun,
jota pitkin minun on hyvä kulkea
oikeaan kotiini.
Se koti on sydämessäni
aina valmiina, aina avoimin ovin.
Tervetuloa - astu sisään.
Runotalo


Yhä enemmän löydän elämääni jotain uutta. Jotain mitä olen aiemmin etsinyt ulkopuolelta. Olen alkanut ymmärtää, että kaikkein tärkein mitä minulla on löytyy minusta itsestäni. Aion jatkaa tällä polulla ja kulkea rohkeasti eteenpäin; tahdon löytää ja oppia tuntemaan todellisen itseni tässä maailmassa.




lauantai 6. helmikuuta 2010

Lempeän tuulen tanssi

Siinä hetkessä oli kaikki
ja siinä oli tyhjyys.
Olin hiljaa, sillä tiesin
että tyhjä tila täyttyy
- jollakin.
Runotalo




Tuuli kulkee kuin tanssien
ylläni puiden lehtien lomassa.
Olen avoin tuulelle,
sen puhalluksille.
Puhdista, puhalla
- olen valmiina.
Runotalo



Olen tässä - kaikki on hyvin.
Runotalo



Vain pienen hetken olen hiljaa vanhan riippakoivun oksien alla. Tunnen tuulen lempeän kosketuksen ihollani ja samassa olen läsnäolon hetkessä. Huomaan miten tuuli heilauttaa varovasti riippuvia oksia. Maisema taustalla on kaunis ja rauhaisa. Hengitykseni tasaantuu ja olen hiljaa, vain kokien kaikkea mitä on tässä hyvässä rauhaisassa hetkessä. Kaikki on niin hyvin. Kiitollisuus täyttää mieleni.

Toivon kaikille lempeää myötätuulta, voimaa antavia läsnäolon hetkiä sekä monia, monia arjen pieniä iloja, joista olla kiitollinen ja onnellinen. Hyvää viikonlopun jatkoa ja elämyksellistä ensi viikkoa.