.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Iloisena kahden maailman välissä

Hippunen kultaa oli pudonnut tielle.
Kaikki kulkivat sen ohi edes huomaamatta sitä.
Lopulta eräs köyhä kulkija poimi sen mukaansa.
- Näet sen mitä tahdot, koet sen mitä haluat.
Runotalo








Ruudun takaa katson maailmaani.
Siinä on paljon keveyttä,
mutta siinä on myös raskaita osasia.
- En tiedä mihin kaikki palaset sopivat.
Yritän kuitenkin joka päivä
laittaa jotain paikalleen
ja saada tästä näkymästäni ehyen.
Runotalo











Riipun jossain missä en haluaisi.
Olen takertuneena vain pelon ja tavan vuoksi.
Tässä olen; en hymyile, en naura.
Puristan tiukasti, en tahdo päästä irti.
- Entä jos lähden, mitä sitten?
Runotalo








Lumessa ja auringossa kuljen metsälammelle, taianomaiseen paikkaan, jossa sydämeni saa aina kokea rauhan. Pian alan nähdä pieniä asioita: kullanväriseksi haalistunut pieni kukka, joka pilkistää esiin paksusta hangesta hymyten ja lempeä tuuli joka leikkii häikäisevän valkoisella koivun rungolla. Katselen maisemaa eri suunnista - kaikkein hauskinta on katsella alhaalta ylöspäin, maata selällään pehmeässä lumessa, tuntea vahva maa selän alla ja aistia kirkas ääretön taivas yläpuolellani. Olen siinä kahden maailman välissä, omassa paikassani; saan olla osa tätä kaikkea ja siitä olen kiitollinen. Nousen ylös ja matkatessani takaisin päin, hymyilen puille ja auringolle - tiedän että ne vastaavat hymyyni - ehdoitta.
Toivotan kaikille iloista, vahvaa ja säteilevää tulevaa viikkoa. Hymyillään sydämestä saakka kaikelle ja kaikille!











5 kommenttia:

  1. Ihania ajatuksia, näin auringon paistaessa on helppo yhtyä ajatuksiisi. Upeita talventörröttäjä-kuvia. Hyvää viikkoa sinullekin!

    VastaaPoista
  2. On niiin ihanaa huomata, että meitä samantapaisten prillien läpi katsojia on muitakin. Monet runosi saivat tipan linssiin tai sydänalaan hykerryttävän tunteen. Sydänhymyjä sinullekkin:)

    VastaaPoista
  3. Teksteistäsi välittyy kiitollisuus luonnosta ja olemassa olosta, joka tarttuu lukijan matkaan. Kiitos siitä! Hyvää viikkoa sinulle myös!

    VastaaPoista
  4. Ensivisiitillä täällä:) vaan en viimeisellä...

    VastaaPoista
  5. Elisa: juuri ne talventörröttäjät ovat hauskimpia, en raaski siivota puutarhaani syksyisin juuri lainkaan, että saan törröttäjämateriaalia kuviin.
    Valoru: pelkästään nimi valoru saa minut tuntemaan samanhenkisyyttä kanssasi; samat prillit :)
    Valokki: kävin blogeissasi ja samat sanat sinulle - aivan mahtavia kuvia luonnosta olet saanut otettua. Kiitos sinulle, on ilahduttavaa jos voin antaa lukijoilleni mukaan tunnelmia kokemastani, sillä minua itseäni nuo kokemukset kantavat pitkään arjessa.
    Eija: Olet lämpimästi tervetullut uudelleen - kiva kun löysit tänne.

    VastaaPoista