.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

perjantai 25. syyskuuta 2015

Voimaruno & voimakortit vko 40: Orvokin violettia





ORVOKIN VIOLETTIA


Violetti orvokki istui yksinään pellon laidalla
ja mietti käsi poskella omaa elämäänsä
ihmetteli sen siloista kulkua ja muisteli elonsa mutkia

Polku oli kulkenut jo hyvän matkaa
 ja pienellä orvokilla oli paljon erilaisia sävyjä matkassaan 

Orvokki mietti mitä se kaikilla väreillä tekisi 
alkaisiko kutoa uutta mattoa 
vai ripustaisiko pirttinsä ikkunoihin uudenlaiset verhot
 joita kansa sitten saisi ihmetellä ohikulkeissaan talvipakkasilla




Orvokki oli syntynyt ihmeelliseksi 
kuten jokainen täällä maapallolla
sillä oli oma tärkeä osansa suoritettavanaan 
oma kudelmansa kudottavanaan
 ja niin paljon värejä
 niin liikuttavan itkettävän paljon 
elämän värejä repussaan

 niitä oli kaikkialla 
orvokki oli pakannut niitä matkalaukkuihin
 isoihin arkkuihin sänkynsä alle
 ja piilotellut vintille

osa lojui kellarin kätköissä
 osa kaapeissa 
noita sävyjä oli lukkojen takana 
niin tarkkaan vartioituna
ettei kukaan koskaan saisi niitä nähdä



Orvokki ei tiennyt ei ymmärtänyt 
että hänen kätkemänsä ja piilottamansa sävyt
 olivat juuri ne kaikkein kauneimmat 
kaikkein henkilökohtaisimmat herkimmät 
sellaiset joista kaikki liikuttuisivat
 jos ne päivänvaloon toisi




Pieni orvokki huokaisi syvään
 eihän se tahtonut ketään loukata 
omilla sanomisillaan ja väriensä levittelyillä 


Se tahtoi olla aika pieni ja tavallinen
 lähes huomamaton 
oikeastaan totuus oli se 
että orvokkia pelotti iso maailma

 se ei tahtonut
että mikään pääsisi haalistamaan
 sen värejä ja kokemuksia 
varomattomilla sanoilla 
lytistävillä kommenteilla
 tuomitsevilla arvosteluilla

Orvokki istui ja nyökytteli ympärilleen 
ympärillä oli hiljaisuus 
vain pieniä vihreitä lehtiä ja heinänkorsia 
jotka olivat vielä vaatimattomampia 
kuin pieni violetti orvokki

niiden värit olivat niin haaleita
 koko elämän matkalta
nekään eivät siis tienneet
ymmärtäneet 
mitä heillä oli kätköissään
 millaista loistoa piilottelivat 
muiden uteliailta katseilta ja maailman palolta




Oi, orvokki oli kuin eksyksissä ajatustensa viidakossa 
elämän tarkoituksen pohtiminen oli sen heikointa aluetta
 ja samalla kuitenkin kaikkien kiehtovin hetki ajatusten poluilla
 tässä vaiheessa elämäänsä




Entä ne värit ja niiden merkitys 
mikä tarkoitus voisi olla kaikella 
mikä on koettu
 ja mitä on reppuun ja laukkuihin pakattu 

minne matka 
mitä mukaan ja minne 



Orvokki tiesi että sillä olisi vastaus juuri siellä kätköissä ja se päätti 
että oli aika avata ne kaikkein pyhimmät ja salaisimmat kätköt 
orvokki tutkisi oikein tarkasti kaikki sävyt ja sitten tietäisi mitä tehdä


*

- kulje Sydämesi polkuja viikonloppuna ja tulevalla viikolla -

*




Voimakorttipakkaus 16,90€

Voimalintu 24,90€

Voimakurssi 89,90€

*

Tuleeko sinulle jo voimakirje?


voimakirje

Voimakirje ilmestyy perjantaisin.

*


2 kommenttia:

  1. Oi,ihana! Niin rohkaiseva tarina jotenkin. Kiitos sinulle ja aurinkoa viikonloppuusi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Samoin tuntui minustakin kun luin tänään tekstiä läpi tarkistellen. Ihan aloin hymyillä lopussa :) Aurinkoa sinullekin tähän viikonloppuun, iloa ja hyvää mieltä :)

      Poista