.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Voimamatka Lasikivet








Kertomus lasikivistä on meditatiivinen mielikuvitusmatka, jonka olen kirjoittanut kesällä 2008.

Tällä tarinalla kuten muillakaan voimarunoillani ei ole mitään uskonnollista vakaumusta taustalla vaikka teksti osittain on hyvinkin harras. Jokaisella on omat temppelinsä ja omat voiman lähteensä ja se kaikille sallittakoon. Itselleni luonto on vahva voimapaikka ja siitä kertoo tämäkin voimaruno.

Toivon, että sinä lukijana pystyisit tulemaan sisälle tähän kertomukseen ja löytäisit siitä oman merkityksen itsellesi. Olkoon tämä voimaa antava meditaatiomatka.











Lasikivet


vuoristossa
raikas ilma
astelen polulla

kuljen ylös rinnettä
rinteellä pikkukiviä
kuin lasia
auringon säteissä

poimin neljä
viileitä kädessäni
hehkuva energia ihollani
sähkömagneettia

kuljen polun ylös
saavun temppelin portaille
astelen portaat
aurinko häikäisee

astun sisään
iso raskas valkoinen ovi
temppelin keskellä
alttari lattialla

sisimmässäni
asetan neljä kiveä 

paikat merkitty
jokaisella kivellä

oma paikkansa

ensimmäinen maa
toinen tuli

kolmas vesi
neljäs ilma

ne ottavat paikkansa

ymmärrän
olen kivien voima yhdessä
minussa maailmankaikkeus

painan kämmeneni 

kivien keskelle
olen voimakas
pääni sisällä avaruus
ikuinen energia

voima virtaa lävitseni

vahva
elossa
kuin puu
mahla virtaa

hiljaa polvistuneena
otan kivet käteeni


nousen

ylhäällä
kuulen

taivas aukeaa

katson
valkoinen valo
puhdas 

loistava
saa liikuttumaan kyyneliin

ehjä
vapaa
puhdas
teen mitä tahdon
minulla on valta itseeni

lähden pois
hymyilen 

uutta sisäistä hymyä

tämä on minun vuoreni
tämä on minun temppelini

kotiin tullessani
minulla kädessäni
lasiset kivet





Tämä on sopiva päivä julkaista tämä voimaruno, sillä tänään avasimme uutta polkua Runotalon voimametsään. Polku kulkee kallion kautta alas metsälammelle ja siitä Runotalon ohi saniaispolun kautta takaniitylle.

Kuvan spiraali syntyi kotipihaamme puutarhalaajennuksen yhteydessä viikko sitten. Kiitokset ja terveiset Annikalle, joka keksi tämän hienon spiraali-idean. Tänään päättyi voimakurssi ja minulla on onni tehdä päätösseremonia vielä tänään tämän uuden spiraalin äärellä. Voimakurssin Spiraalipolun oppaan voit tilata Kukkien kaupasta >> katso tästä





2 kommenttia:

  1. sisäisen vuorenrinteen kapuaminen on hyvä matka kohti valoa ja selkyttävää näkemistä. pidän runosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kuvailet asian, juuri niin - sisäinen matka. Hienoa, että pidät <3

      Poista