.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Runolliset harjaneilikat





 
Tanssiessani ruohikossa 
näen linnun siipien liittyvän toisiinsa, 
sen jalkojen kiertyvän kohti kuuta
ja nokan kurkottavan kohti aurinkoa.






Minä vain olen tässä
yhä syvemmällä ja pidemmällä,
ruohikossa, heinänkorren ihossa, 
niin syvällä, etten koskaan
voi ikinä enää unohtaa
sitä tuoksua joka unessani on. 






 
Ei ole tähtiä, 
ei ole kuuta, 
ei -
on tuhansia tähtiä, 
miljoonia kuita,
sata aurinkoa,
jotka hakkaavat kultarumpua
viidakon pimennossa, 
miljoonia kiitäviä meteoriitteja,
jotka tahtovat tulla nähdyksi
ihmisen kaltaisena
ollakseen sitä mitä maailma on.





 
Aurinko tanssii kanssani tänään piiritanssia, 
kuu oli yöllä kanssani tangon taivutuksissa.
Maa on polkannut kanssani yötä päivää, 
vesi on keinuttanut minua valssin tahtiin.




 Olen yhtä maan ja luonnon kanssa; 
taivaiden linnut kiitävät ohitseni vauhdilla. 




 
Aurinko ja kuu,
minun omiani.
Sydämeni askelissa
olette aina mukana. 






  
Kirkas valo loistaa ylläni,
sehän on aurinko.

Ei se olekaan.

Se olen minä itse,
olen alkanut hymyillä.  




















 Ripsissäni ovat kiinnittyneinä tuhannet tähdet,
kuu on aina matkassani, aurinko loistaa sydämessäni
ja maapallon kaikki meret virtaavat suonissani.

























Tällaisena aurinkoisena päivänä puutarhassa tuoksuu ja jalkapohjissa tuntuu lämpöinen hiekka. On ollut ihanaa viettää todellista sydänkesän päivää. Aivan kuin päivää riittäisi pidempään kuin milloinkaan. 

Harjaneilikat ovat lempikukkiani. Oikeastaan olen ymmärtänyt sen vasta tänä kesänä. Kylvin niitä lisää, että saisin niitä oikein paljon. Harjaneilikat tuoksuvat juuri sopivasti ja lisäksi pidän siitä, että ne osaavat vaeltaa itsenäisesti puutarhassa.


10 kommenttia:

  1. Minäkin pidän harjaneilikasta ja erityisesti tuosta punaisen ja valkoisen väriyhdistelmästä. Mukavaa viikkoa sinulle ihanaan puutarhaasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään olen ollut nenä kiinni harjaneilikoissa - ne tuoksuvat niin ihanalle! Väriyhdistelmät ovat aivan herkullisia. Toivotan mukavaa viikkoa myös sinulle :)

      Poista
  2. Mikä sattuma: Minäkin kuvasin harjaneilikkaa viikonloppuna ja se oli eka kerta, sillä vasta nyt olen tykästynyt ko. kukkaan. En ole sitä siis itse istuttanut, vaan se on jostain vaeltanut ja sitten siirsin yhden ryhmän viime vuonna kukkapenkkiin etc.

    Ihania kuvia♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että mitä enemmän harjaneilikoita on niin sitä enemmän ne vievät mukanaan. Ehdottomasti pääsevät suosikkilistan kärkeen vaikka en periaatteesta halua laittaa kukkia paremmuusjärjestykseen :) Toisista vain pitää enemmän ja taitavat vaihdellakin - ehkä nyt on juuri harjaneilikkakesä <3 Kylvin jo lisää siemeniä - toivottavasti itävät, sillä oli jokin vanha siemenpussi kätköistäni...

      Poista
    2. Minusta nuo sinun hempeät ja moniväriset ovat kauneimpia. Pitäisköhän munkin alkaa niitä oikein tosissani istuttaa...Tänään kylvin verikurjenpolvea, jonka siemeniä sain ystävältäni.

      Poista
    3. Maatiaisella harjaneilikoita taisi olla paljon erilaisia muistelisin ja nehän on niitä tosi kestäviä varmoja lajeja. Minulla on verikurjenpolvi, mutta vielä en ole saanut nähdä kukkia. Kylvöpuuhat ovat ihania, on mahtavaa odottaa miten onnistuu ja kun koko kasvi on itse siemenestä kasvatettu niin se on jotenkin arvokkaampi ja rakkaampi <3 (erityisesti jos siemenet ovat saatu ystävältä)

      Poista
  3. Kauniit neilikat :) mukavaa kesää sinulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne ovat kiitollisia kuvattavia todellakin :) Ihania kesähetkiä myös sinulle!

      Poista
  4. Leena L.n blogista tänne singahdin harjaneilikoiden perässä.
    Ihania ovat sinun kirjavat neilikkasi. Olen tänä kesänä täysin hullaantunut näihin kaunokaisiin. Alkukesällä ostin taimihamyymälästä valkoisia ja nyt sen suljettua tältä kesältä ovensa ( ei siinä ole ovea, kun on kasvihuoneita ja osa kasveista on ulkona ;), hamstrasin punaisia ja tummia neilikoita.
    Totta puhut, niitä pitää itse laittaa siemenestä kasvamaan.
    Saavat minun puolestani levitä vaikka kuinka !
    Mukavaa suven jatkoa sinulle....taisi olla kohtalolla sormensa pelissä kun tänne eksyin..rohkeutta olla ihan oma itseni on vahvasti tietoisuudessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuntuu, että hullaantuuhan tässä väkisinkin! Ne vaan kukkivat ja kukkivat yhä edelleen ja tuoksuvat niin ihanasti. Kylvämäni siemenet eivät ole vielä itäneet - ehkä olivat liian vanhoja siemeneni...Onneksi vanhat kukkapenkissä lisääntyvät hyvää vauhtia ja voin kerätä siemeniä talteen. Hauskinta on, että niistähän voi tulla millaisia tahansa.

      Varmasti oli tarkoituksensa kuten kaikella: Harjaneilikka onkin hyvä roolimalli, sekin on niin oma itsensä ja persoonaa riittää ;)

      Poista