Meressä aallot käy.
Niin olen minäkin – elämässäni.
© Runotalo
Pienen lapsen jalanjälki rantahiekassa.
Kreetalla vietetystä viikosta jäi vahvimpana mieleeni meren aaltojen rauhoittava ja tasainen keinunta sekä lämmin hiekka paljaiden jalkapohjien alla. Nyt mieleni on tyhjä - on aika uusien runojen ja ajatusten.
tuo meren rytmi, keinutus on niin ihanaa, rauhoittavaa...sydän siirtyy helposti samaan rytmiin ja sitä ääntä ja meren läsnäoloa kaipaa pitkään!!!
VastaaPoistaIhan kuin olisit kuvannut Plataniaksen rannalta... Tulee muistoja mieleen, just niitä hyviä ja eläviä...
VastaaPoistaTervetuloa kotiin!
Kiitos matkaterveisistä. Oli kiva kulkea rannalla kanssanne.
VastaaPoistaKaisa
Olimme todellakin Plataniaksen rannalla. Meressä on jotain mikä rauhoittaa. Kuitenkin on hienoa tulla taas kotiin pikkupakkasiin.
VastaaPoista