.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Näkymättömästä näkyväksi


Tuulen siivillä istuen liidän,
lennän halki pilvien.
Olen poutapilvien laitamilla,
yksinäni keskenäni.


Olen näkymättömissä
tullakseni näkyväksi jälleen.
Löytäessäni itseni, oman sisimpäni
tunnistan sen välittömästi.


Tervehdin hymyllä,
hiljenen kiitollisena.
Tässä minä olen ollut koko ajan,
ihan tässä vierelläni.
Runotalo

3 kommenttia:

  1. Herkkä, ihana runo Sari..

    ...olla näkymätön,
    tulla näkyväksi..

    luopua ja saada..

    tyhjentää, jotta voi antaa tilaa uudelle..

    Olen haastanut sinut kivaan leikkiin :
    Mitä, missä, milloin....
    löydät sen postauksesani..

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hanne, nyt lähdenkin heti katsomaan, että mistä oikein on kysymys...

    VastaaPoista