Aamun valkeudessa,
syksyn alkukirpeydessä
minä olen.
Nukkuessani
en ole tässä maailmassa,
olen muualla.
Taikalintu tietää valon taas saapuvan,
se on päättänyt herättää auringon loistamaan
ja avaa kiltisti ikkunat jälleen.
Kaikki me olemme
kehällä kiertolaisena;
kuu, maa, aurinko, tähdetkin.
Olen hänelle pienen hetken,
pienen hetken me olemme.
Sinulla on aina tilaa uusille,
pienille ihmeille.
Kun vastaanotat niitä joka päivä,
koet uudistuvasi.
*
Oikein hyvää viikonlopun alkua sinulle täältä voimapuutarhasta!
Sari & Kukat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti