Voimapuutarhan huvituksia

Hauskimpia asioita puutarhassa ovat yksinkertaiset asiat. Tänään tuulisena, mutta aurinkoisena päivänä tuuli testaa kartiomaisia perennatukirakennelmiani. Uusimmat niistä tein eilen ukonhattujen tueksi. Jättitatar kasvatti viime kesänä valtavat varret ja käytin niitä. Varret ovat yllättävän vahvoja.

Kehittelen samoista varsista tukisysteemeitä pioneillekin. Kuvaan tuet kun saan valmiiksi. Pionit ovat kolme vuotta sitten istutettuja ja nyt niissä on ensimmäisen kerran nuput.

Nupuissa on muurahaisia, mutta luin hyllystäni löytyvästä Pionit kirjasta, että muurahaiset ovat pionille hyödyksi.

Olen nauttinut kävelystä paljain jaloin hiekkakäytävillä. Toisessa päässä puutarhaa hiekka on erityisen pehmeää, aivan kuin uimarannan hiekkaa. Välillä harjaan jalkapohjat puhtaiksi vanhalla harjalla. Paljain jaloin kävely on terveellistä ja minusta on ihanaa tuntea maa jalkojeni alla, sillä uskon äitimaan energisoivan minua. Saman tekevät tietenkin tuuli, aurinko ja kaikki kasvit ympärilläni.

En ota stressiä puutarhatöistä, teen niitä rauhassa kuin huomaamatta. Toisaalta minulla on taas tänään käytössäni ollut Flylady tyyliin ajastin! Laitoin sen puutarhahanskaan ja nipsulla kiinni vyötärölle. Eikö olekin aika hullua? Ajastin auttaa minua rytmittämään päivääni. Saan tehdyksi kaikki vähemmänkin mieluisat hommat kuten voikukkien repiminen. Muutenhan olisin koko päivän istumassa puutarhassa ihmetellen kukkia.

Olen haaveilija. Rakastan unelmoida. Ajastimen avulla minulla on sisävuoro paperitöiden sekä koneen ääressä ja ulkovuoro puutarhassa. Työlistasta näen mitä on tehtävänä. Näin saan enemmän tehdyksi ja puuhastelussa on hauskaa vaihtelua. Kaipaan vaihtelua, tylsistyn, jos teen samaa asiaa liian pitkään. Tämä sopii minulle eli olen rento, stressitön vai olenkohan? Ainakin minulla on hauskaa. Sehän on olennaista voimapuutarhassa huvitellessa.

Tein löydön ruohikossa repiessäni voikukkia ja koiranputkia. Löysin nämä kuvan  kasvit. Olen nähnyt näitä pihallamme aiemminkin ja nyt tarkistin vanhasta värikuvakasviosta mitä ne ovat. Kyseessä on lähes varmasti maariankämmekkä.

Aukeama on kirjasta Värikuvakasvio, Eino Kärki, wsoy

Hauskinta on, että näin juuri unen, jossa minulla oli pitkä suopelto. Siellä kasvoi luonnonkasveja, jotka halusin säilyttää. Tilasin unessa puhelimitse jopa lavallisen suomultaa. Tämä löytämäni kasvi ja löydön hetki muistuttavat minua unestani.

Tein eilen lisää ikkunalaatikoita monivuotisista kasveista. Kunhan kasvit pääsevät vauhtiin niin teen kuvallisen jutun. Ainakin kesäpikkusydämet vaikuttavat oikein onnellisilta laatikossaan.

Aivan kaikki puutarhahuvitukset eivät nyt mahtuneet mukaan. Niistä sitten joku toinen kerta.

Kesäistä viikon alkua sinulle!

Ajatuksesi ja tunteesi luovat huomisesi

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että luon itse todellisuuttani. Uskon, että meistä jokainen tekee niin joko tietoisesti tai tahtomattaan. Olen huomannut, että nukahtamisen hetki ja aamuisin heräämisen hetki ovat tärkeitä hyvän arjen luomiseksi.

Pyri iltaisin siihen, että nukahdat luottavaisena. Näe mielessäsi seuraava päivä hyvänä ja sujuvana. Voit nukkua rauhassa, sinun ei tarvitse huolehtia mistään. Aamulla herätessäsi kiinnitä huomiosi ensimmäiseksi siihen mitä ajattelet. Välillä mieleesi ehkä livahtaa ajatus, jonka et halua toteutuvan, joten muuta se itsellesi sopivammaksi vaihtoehdoksi.

Muistathan miten heräsit lapsena. Olit täynnä uteliaisuutta ja innostusta uutta päivää kohtaan. Niin tahdot varmasti aloittaa päiväsi aikuisenakin. Voit muistaa ja oppia sen taidon uudelleen. Vahvistaa sitä kuin lihasta harjoittelemalla. Tekemällä tarpeeksi toistoja.

Suunnittele iltaisin mielessäsi seuraavan päivän unelmainen kulku. Näe mielessäsi miten kaikki sujuu ja miten kohdallesi osuu pieniä ihania asioita, miten olet onnellinen elämässäsi. Aamuisin ajattele, että onpa ihanaa herätä tähän päivään, ole kiitollinen kehostasi ja kaikista asioista joita voit kokea. Luota ja tunne, että sinulla on hieno päivä edessäsi ja saat elää omaa unelmaelämääsi joka hetki.

Jos päivässä on jotain haasteellista, josta et pidä niin voit jakaa sen pienempiin osiin; hetkipaloihin. Mene läsnäolon tilaan ja keskity tekemään se mitä olet tekemässä parhaalla mahdollisella tavalla. Päätä nauttia siitä mitä koet, kulje kuin hidastetussa filmissä, ole hereillä ja elossa.

Louise Hay neuvoo, samoin kuin Denise Linn sanomaan itsellesi aamuisin peilin edessä, että rakastat itseäsi. Tuolla pienellä teolla on iso vaikutus päivääsi. Kun katsot omiin silmiisi niin katsot omaan sieluusi. Kun tavoitat oman sisimpäsi, olet oikeassa osoitteessa. Silloin voit alkaa todella luoda kaiken mitä tahdot.

Oikea asenne on tärkeä. On monia tilanteita, jotka ihmiset kokevat hyvin eri tavoin. Maijalle negatiivinen tilanne voi olla Matille positiivinen kokemus. Jotkut asiat kiinnittävät huomiomme, toiset eivät. Mitä enemmän etsit hyviä asioita sitä enemmän niitä alkaa tulla kohdallesi. Harmittavaa, että sama toteutuu myös toisinpäin. Mitä enemmän jotain pelkäät tai välttelet sitä varmemmin se tapahtuu sinulle.

Olen harjoitellut läsnäoloa ja hyvän päivän luomista vuosien ajan. Uskon, että sinnikkäästi tarkkailemalla itseäsi ja omia ajatuksiasi voit ohjata elämääsi haluamaasi suuntaan. Varmasti tahdot onnellisuutta ja hyvää oloa. On hienoa kokea päivä, joka on aamusta iltaan tasainen hyvänolon virtaava tila. Kohdallesi voi tulla asioita, jotka saattaisivat suistaa päivän hyvänolon raiteiltaan, mutta läsnäolon ja tarkkaavaisuuden tilassa ne eivät aiheuta mielipahaa. Ne tulevat vastaan ja jatkavat matkaansa. Voit jatkaa eteenpäin omassa olotilassasi, sillä olet tässä hetkessä. Se jokin poistui jo vaikutuspiiristäsi, et ottanut sitä itseesi roikkumaan, etkä kanna sitä taakkana mukanasi.

Flow eli tunne, jossa kaikki virtaa kevyesti on hyvin läheinen läsnäololle. 

Mieli lepää arjen askareissa puuhaillessa. Elämä on I H A N A A.

Suosittelen, että keskityt näihin

1. Ole läsnäoleva

2. Löydä oma flow

3. Luota ja usko hyvään

4. Muista, että ajatuksesi ja tunteesi luovat huomisesi

Olen kirjoittanut aiemmin tästä samasta aiheesta. Tässä linkkejä kirjoituksiini:

Luovuus, läsnäolo ja flow

Voinko luoda seuraavan hetken?

Peilaan ajatuksiani Julia Cameronin ajatuksiin

Tavoitteeni on kirjoitella aina perjantaisin läsnäolon ja unelmoinnin ajatuksia ja kokemuksia. 

Näiden ajatusten myötä tahdon toivottaa sinulle 

hyvää alkavaa ihmeellisen I H A N A A viikonloppua! 

Uusia voimarunoja ja puutarhatunnelmia keskiviikkoisin

Tästä viikosta alkaen omistan keskiviikot voimarunoille ja voimapuutarhakuville. Voimarunot ovat julkaisemattomia kirjoituksiani, jotka valitsen muistikirjojeni kätköistä. Myöhemmin lisään nämä voimarunot uudelle runosivulle muiden voimarunojen joukkoon.

Toivon, että löydät voimarunoista ja voimapuutarhan tunnelmakuvista itsellesi voimaa.

Ole hyvä, kierros alkaa tästä:

Totuus on tänään minussa
niin syvälle kätkettynä,
etten ihan heti voi sitä löytää.

Pysähdän hetkeksi,
alan katsella ympärilleni.
Tiedän, että jossain täällä
totuuden on oltava.

Ehkä se on
kaunis hetki
silmänräpäyksessä,
jota en huomaa.

Ehkä se on
silloin kun valo
vaihtuu pimeydeksi.

Ehkä se on
hämärän hetkessä
silloin kun sitä ei voi nähdä.

Kenties totuus on läpinäkyvä,
piilossa meissä itsessämme.

Hei, istut siinä, olet aamussasi.
Mitä ajattelit tehdä tänään?
Ajattelitko olla vapaa
kaikista kaavoista ja muodoista,
ajattelitko nauttia tästä mahdollisuudestasi,
jota elämäksi kutsutaan.

Pyydän, että muistaisit sen,
että nauttisit jokahetki.
Niin tehden olet lähempänä itseäsi,
luovuuden virtaa, elämää,
sen sykkivää voimaa,
joka kulkee lävitsemme
ja mukanamme monin eri tavoin.

Et sinä ole erillinen tästä kaikesta.
Ei, sinä olet yhteydessä aivan kaikkeen,
jokaiseen ihmiseen, jokaiseen tapahtumaan,
pienimpäänkin tuulenhenkäykseen.
Niistä jokainen koskettaa
myös sinua jokahetki.

Talo on paikallaan,
siinä se on jykevänä
ja valmiina lähtöön.

Linnut kuljettavat sitä mukanaan
kaukaisiin maihin, unelmiinsa,
sillä talo on linnuillekin,
linnutkin odottavat kanssasi taloa.

Kyllä, perhosetkin odottavat.
Me kaikki odotamme.
Sillä tavalla talo
on jo tässä hetkessä
olemassa ja vahvana,
sillä näemme sen mielessämme.

Siinähän se on
- etkö ala jo nähdä sitä -
vahvistuen päivä päivältä.

Munkki käveli yksin tiellä.
Oli hiljaisuudessa.
Hän oli etsimässä vastauksia,
mutta ei löytänyt niitä.

Miksi?

Tarttuessamme ongelmiimme tiukasti
takerrumme niihin yhä lujemmin.

Viisaus.
Arkinen viisaus on juuri niin yksinkertaista,
että sitä ei voi etsimällä löytää.

Helpoiten sen tavoitat kuuntelemalla
solisevan puron pulputusta
tai teepannuasi aivan tavallisena aamuna.
Kumarru hetkiseksi
- ymmärrä, että sinä olet.

*

Tässä olivat voimarunot tänään. Viikon kuluttua julkaisen uusia. Toivon, että saapuisit silloin paikalle.  Jos tahdot niin voit jättää minulle toiveita voimarunojen aiheista tai kertoa millaisista juuri sinä pidät. Ehkä sinulla on oma voimaruno, jonka voisit jakaa minun ja lukijoiden kanssa. Voit jättää oman voimarunosi kommenttilaatikkoon kaikkien hyödyksi.

Viikon kuulumiset: Talo - ja kurssisuunnitelmia

Sunnuntai on hyvä päivä kertoa viikon kuulumisia. Tulin ulos kirjoittamaan, sillä en haluaisi menettää näitä lämpimiä kesähetkiä. Onneksi terassilla on jo niin varjoisaa, että näen kirjoittaa tietokoneella. Kirjoitusasentokin alkaa hiljalleen hahmottua: kahden terassituolin ja kahden tyynyn yhdistelmä on hyvä.

Olen tehnyt innoissani aamuin illoin yrttiteetä ja äsken ruoan kanssa oli villiyrttisalaattia. Tuolla nimellä sitä varmaan kutsutaan jossain hienossa ravintolassa. Keräsin vanhalta pellolta poimulehteä, horsmaa ja suolaheinää. Lisäksi yrttipenkistä napsaisin minttua ja ruohosipulia. Omatekoisen salaatinkastikkeen kera salaatti maistui oikein hyvälle ruoan kanssa. On ihanaa kuljeskella keräämässä aineksia. Aivan kuin poimulehdet lisääntyisivät mitä enemmän niitä kerään. Toivottavasti saan aikaiseksi kerätä talven varalle teeaineita. Nokkoset alkavat olla parhaimmillaan, joten keräily olisi tehtävä pian.

RunoTalo sijoittuu metsälammen läheisyyteen.

Otin kävyt talteen kaatuneen männyn latvasta. Villatakista syntyi kassi kävyille.

Kävyistä syntyi pöytäkoriste, joka luovuttaa metsämännyn hyvää energiaa.

Vanha pelto, jolla kuljen on takapihamme takana. Sieltä alkaa metsä, joka kuuluu tähän kotimme tonttiin. Useampi vuosi sitten metsän keskelle kaivettiin pieni metsälampi. Näihin maisemiin RunoTalon on tarkoitus sijoittua. Talo jakaantuu kahteen osaan: pieneen uudempaan ja isompaan vanhaan osaan. Ainakin nyt suunnittelen, että rakennuksista tulee vain kesäkäyttöiset. Siten ei tarvitse tuhota niin paljon rakennuksen alkuperäistä viehätysvoimaa ja budjettikin on kohtuullisempi.

RunoTalon on tarkoitus syntyä persoonalliseksi RunoTalon näköiseksi miljööksi. Mitä se on? Visio on sielussani nähtävillä, mutta sitä en voi muuttaa sanoiksi. VoimaRunoissa on häivähdyksiä tuosta visiosta.

Rakennuslupaa varten on tehtävä suunnitelma, joten sitä tehdessä varmasti moni asia tarkentuu. Tarkoitus on, että paikka on tulevaisuudessa avoinna ryhmille tilauksesta. Rakennuksissa eli RunoTalossa vietetään aikaa erilaisilla voimakursseilla. Hiljaisuudella, rauhalla ja luonnolla on iso rooli.

Vastasyntynyt tunnelmakarttani.

Aloitin itse oman aarrekarttakurssini. Se olikin hauskaa. Eilen sain valmiiksi tunnelmakarttani. Voit tutustua aarrekarttailuuni Aarrekarttamaailmassa. Ehkä tahdot lähteä mukaan tekemään oman aarrekarttasi?

Itse tarvitsen nyt aarrekarttaa avuksi RunoTalon pystyttämiseen. Uskon aarrekartan voimaan vahvasti. Olen kokenut sen itse monesti ja saanut seurata kurssilaisten unelmatarinoita. Joskus aarrekartan asiat saattavat edetä hitaasti kuten Runotaloni tontin löytyminen, mutta silloin asioilla on joku suurempi tarkoitus. Välillä täytyy olla kärsivällinen.

Innostuin jälleen uudistamaan nettipuodin. Nyt tuotteet löytyvät selkeämmin ryhmiteltynä. Tulevaisuudessa keskityn yhä enemmän kursseihin. Jo muutama vuosi sitten kirjoitin tänne blogiinkin voimakuvauskurssista, jossa opettaisin miten itse kuvaan läsnäolevasti voimakortteja. Kurssilla voisi kuvata omat voimakortit.

Valokuvaaminen luonnossa on minulle läsnäolevaa valokuvausta. Kurssilla pääsisi kuvaamaan RunoTalon puutarhaa ja talon ympärillä olevaa metsää. Ehkä teen jo aiemmin kurssin, jonka voi käydä kotoa käsinkin ja kuvata omaa lähiluontoa. Kurssiohjeistukseni ei ole teknistä opastusta vaan läsnäolon harjoituksia kameran kanssa.

VoimaPuutarha 2013 - huhtikuun kortti.

VoimaPuutarha 2013 kortteja on syntynyt jo puolen vuoden ajan. Mielessäni on kehittynyt idea vuoden 2014 voimapuutarha korteista: niissä yhdistyisi kortit ja kurssi. Olen varma, että kehitystyö on menossa oikeaan suuntaan.



Kesäkuun voimakirje lähtee matkaan kesäkuun alussa. Aiemmin linkitin voimakirjeeseen pääosin täällä blogissa kirjoittamiani juttuja. Nyt voimakirjeeseen tulee jotain mitä ei ole täällä blogissa. Jotain enemmän.  Lisään aina myös edellisen kuukauden blogikirjoitusten linkit kirjeeseen. Jos tahdot niin voit tilata voimakirjeeni sähköpostiisi liittymällä postituslistalleni.

Tienhaarassa  kivellä on kaunis valkea matto.

Puutarhassa nyt kaikkea pitäisi tehdä samanaikaisesti. Otan kuitenkin pääosin rennosti. Ehdin aina nauttia puutarhasta, pysähtyä ihmettelemään. Narsisseja yritän muistaa vielä tänään hakea maljakkoon, että saan aamulla tuntea niiden tuoksun. Puutarhassa puuhaillessa tuoksu leijailee tuulen mukana silloin tällöin. Se on aina yhtä hienoa kokea.

Seuraava voimakurssi alkaa huomenna ja sytytän kynttilän aloituksen kunniaksi täällä kotona, blogissa ja facebookissa. Sytytän kynttilän kaikille, jotka ovat kurssin jo käyneet ja myös tuleville kurssilaisille.

Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!

Etsin, löydän, kadotan, etsin, löydän...

Höyhen ja sinnittelevä taikaomenapuu

Olen kiertänyt kehää etsiessäni omaa elämäntarkoitustani. Aloitin perustamalla savipajan 19 - vuotiaana. Tavoitteeni oli tehdä ihmiset iloisiksi ja nauraviksi savesta muotoilemillani pienillä eläimillä. Nyt noin 25 vuotta myöhemmin olen yhä tuo sama tyttö, joka oli innoissaan ja pursusi ideoita sekä uskoa tulevaisuuteen. Perusolemukseni on muuttumaton.

Kevätkaihonkukkien sini on todellisuudessa vielä ihmeellisempi.

Olen etsinyt, löytänyt ja kadottanut yhä uudelleen. Teen sitä pienessä ja isossa mittakaavassa. Vuositasolla ja viikkotasolla etsin omaa tarkoitustani. Hetkittäin löydän sen, silloin se loistaa kirkkaana, mutta himmenee sitten taas häipyen pois. Olen hiomassa timanttia, omaa sisintäni kirkkaammaksi.

Valkotäpläimikät ovat yhtä suosittuja aina keväisin.

Savipajan jälkeen löysin kosmetologikoulun. Kadotin kosmetologiuran löytäessäni kesätyön tavaratalosta. Seuraavaksi löysin itseni esimiestyöstä. Magneetti ei ollut niin vahva kuin pitäisi. Kohtalo johdatti minut takaisin savipajan pariin, jonka ohessa löysin puutarhan. Lopulta kadotin savipajan - suorastaan hävitin sen pettyneenä käsityöläisen arkeen.

Akileija on kaunis ilman kukkiakin keväisin.

Aloin etsiä uudelleen esimiesuraa, joka ei heti ollutkaan helposti saavutettavissa. Minun oli oltava ensin varahenkilönä, että oppisin. Kehäkiertoon kuuluvat oppiläksyt. Asioiden tarkkailu uusista näkövinkkeleistä. Voi, miten monia vinkkeleitä onkaan eri elämänalueilla. Osastopäällikön varahenkilönä etsin esimiestyötä. Halusin sitä ehdottoman varmasti.   Se tuntui niin oikealta. Sain esimiestyön lopulta. Sitä ennen olin jo kadottanut puutarhanikin. Jossain kaiken melskeen keskellä eli unelma Runotalosta omaa hiljaista elämäänsä pinnan alla. Rakensin RunoTaloa tietämättäni.

Takapihan pellolla RunoTalon hirret odottavat pressun alla

Kahdeksan vuoden esimiestyön jälkeen aloin etsiä vaihtoehtoa. Ymmärsin, että sisimmässäni halusin löytää aikaa asioille, joista todella nautin. Löysin ratkaisun luopumalla niin rakkaalta tuntuneesta esimiespaikastani. Kadottaessani esimiestyön löysin uutta tilalle. RunoTalo, unelma jota olin etsinyt alkoi vahvistua. Aloin löytää sitä mikä on minun todellinen tarkoitukseni. Puutarhakin palautui elämääni.

Vanhasta emosyreenistä otettu alku avaa pian ensimmäiset kukkansa.

Useimmat asiat ovat tulleet eteeni etsimättä. Parhaimmat, oikeilta tuntuvat ratkaisut ovat virranneet elämääni olosuhteiden muuttuessa. Perille voi löytää montaa eri reittiä ja monin tavoin. Kuuntelen itseäni. Kierrän kehääni etsien, löytäen ja kadottaen yhä uudelleen. Enää en hermostu vaikka kaikki onkin välillä kadoksissa ja tunnen olevani eksyksissä. Tiedän, että se on osa prosessia, jossa etenen kohti omaa sisintäni ja sen viitoittamaa polkua. Löytämisen hetket ovat upeita. Löydän sellaista, jonka olen löytänyt jo satoja kertoja. Voin nähdä löytöni uudessa valossa, sillä kierrettyäni kehällä minulla on uusi näkökulma ja asenne. Edellisellä kierroksella en ollut vielä valmis näkemään.

Lipstikka taitaa viihtyä uudella paikallaan. Se pelastui syksyllä rikkaruohomerestä.

Olen oppinut nauttimaan tästä seikkailusta nimeltä elämä. Seikkailu on aaltoliikettä, jossa minä olen aalloilla. Annan aaltojen kuljettaa. Hyväksyn sen, että välillä olen pohjalla. Siellä muistan, että pian on aika nousta uudelleen aallonharjalle. Luotan, että löydän. Olen oppinut etsimään pakottamatta. Voin olla avoin erilaisille mahdollisuuksille, joita saapuu kohdalleni.

Uuden hiekkapolun reunan villiintymistä on hauska seurata.

Tänään kierrän kehääni uteliaana. Mitä tuolla seuraavassa mutkassa on tulossa? Osaanko nähdä nyt eritavalla kuin viimeksi ohittaessani tuon maiseman?

VoimaRunoja hakutoiminnolla

VoimaRunoista noin puolet on nyt siirretty uudelle nettisivulle. Kunhan kaikki vanhat runot on täältä blogista siirretty niin lisään sivulle aivan uusia voimarunoja. Vanha blogisivusto täyttyi, joten siksi oli löydettävä uusi ratkaisu.

Uudella sivustolla on hakutoiminto, lisäksi voit jakaa facebookissa tai lähettää voimarunon ystävällesi.

Testaan nyt hakutoimintoa. Sanahaulla Perhonen löytyy kolme runoa:


Kumpi on kauniimpi mielestäsi, kivi vai perhonen?
Et voi vastata, sillä oikeaa vastausta ei ole.
Ei ole mitään eroa näiden kahden välillä.
Kaikki ovat samanarvoisia, yhtä keveitä, yhtä raskaita.
Samanpainoisia olette myös sinä ja ihminen vierelläsi.

*

Kaiken keskellä sinä olet kuin pieni päiväperhonen.
Ihmettelet, etsit kunnes löydät sen oman kukkasen.
Olet etsinyt kauan, lennellyt jo harhaan kertaa monta.
Mutta kukkasi on kaukana, olet harvinainen perhonen, 
tarvitset ihmeellisen kukkasen
jaksaaksesi taas jatkaa elämäsi loppuun asti.

*

Pieni perhonen lähti matkaan innolla.
Se ei pelännyt maailmaa, ei rosoisia kiviä.
Se tahtoi vain lentää,
elää ihanan perhosen elämän.

*

Toivon, että hakutoiminnosta on hyötyä etsiessä sopivaa voimarunoa tai runoa, josta muistat vain pienen osan. 

*

Tänään olin useita tunteja puutarhassa, mutta sitten sain varmasti liikaa raitista ilmaa ja liikuntaa, sillä väsähdin. Makasin selälläni eteläpäädyssä vanhan penkin päällä ja katselin taivaalla lipuvia pilviä.  Kuulin lintujen pyrähtelevän lähistöllä. En ole aikoihin katsellut pilviä ja puunlatvoja. Se oli rentouttavaa ja hauskaa.

Seuraavaksi siirryin sisätöihin ja päivitin RunoTalon vuosisuunnitelman.  Tarkensin blogiin liittyviä tavoitteitani ja nyt kokeilen seuraavaa: 

• keskiviikkoisin voimarunot
• perjantaisin asiaa läsnäolosta, visualisoinnista, oman itsen löytämisestä, sisäisen voiman vahvistamisesta ja muista näihin liittyvistä mielenkiintoisista asioista
• sunnuntaisin RunoTalon kuulumiset ja etenemiset

Innostun aina uudelleen lähes samoista asioista. Nyt tuntuu taas kaikki jotenkin uudelta. 

Pihalla paistaa ihana illan aurinko. Tuntuu, että nyt ei saisi olla sisällä ollenkaan, ettei mene mitään ohitse tuolla puutarhassa. Ihan hassua!

Voimakurssin valmistautumisohjeita & seuraava kurssi

Tänään uudet voimakurssilaiset saivat valmistautumisohjeet. Voimakurssin aloitustunnelmassa on lähes käsinkosketeltavaa taikaa ja uuden odotusta. Julkaisen osia valmistautumiskirjeestä, että voisit saada paremman käsityksen voimakurssin sisällöstä.

Tähän kurssiin valmistaudut mielen tasolla siten, että annat odotuksen tunteen täyttää sisimpäsi. Luo itsellesi mielikuva hyvästä kurssista ja luota siihen. Toivon, että arjen puuhiesi keskellä pysähtyisit mahdollisimman usein hetkeksi ja hymyilisit sisäisesti omalle nykyhetkellesi ja lähitulevaisuudellesi. Anna itsellesi lupa nauttia siitä mitä on tulossa. Jotain hyvää on matkalla luoksesi. Anna iloisen odotuksen täyttää sydämesi ja vahvistaa sinua.

Tähän kurssiin valmistaudut myös materiaalin osalta. Voit itse päättää hankitko uusia tarvikkeita vai löytyykö jotain sopivaa kotoasi jo valmiina.

Olen tehnyt hankintalistan, joka sisältää kaikki kurssin aikana tarvittavat materiaalit paitsi kurssin viimeisessä osiossa tarvittavan voimaseremonian symbolin, joka hankitaan vasta viimeisen viikon aikana. Emme vielä tässä vaiheessa varmasti tiedä mikä on itsellemme sopivin symboli.

Varsinaista yhteydenpitoa ryhmän jäsenten kesken on voimaverkon muodossa, joka on mielen ja hyvän energian tasolla toimiva yhteytemme. Harkitsin keskusteluryhmää, mutta päätin, että on parempi näin. Uskon, että jokainen voi aistia ympärillään hyvän vahvistavan energian, kun sitä toisillemme ajatuksen tasolla lähetämme. 

Toivon, että voimakurssin ajatusmaailma avautui sinulle näiden lyhyiden otteiden kautta. Olet tervetullut mukaan kurssille, jos tunnet kurssin kutsuvan sinua. Vielä tänään voi ilmoittautua maanantaina 20.5. alkavalle kurssille. Huomisesta lähtien otan vastaan ilmoittautumisia seuraavalle kurssille, joka alkaa 24.6. Voimakurssi kestää kuukauden.

20.5. sytytän kynttilän täällä RunoTalossa, blogissa ja facebookissa kaikille voimakurssilaisille. Ryhmille I - IV , jotka ovat suorittaneet kurssin ja nyt aloittavalle ryhmälle. Sytytän kynttilän myös kaikille tuleville voimakurssilaisille. Kynttilä on rakkauden, toivon, lämmön ja valon vertauskuva. Kynttilän sytyttäminen symboloi myös uutta alkua, toimintaa ja rohkeutta, sillä ellei kynttilää sytytetä niin se ei voi koskaan loistaa ympärilleen omaa valoaan.

Tästä pääset nettipuotiin ilmoittautumaan.

Testissä: Kartiomaiset perennatuet

Tänään olen tehnyt useita tällaisia kartiomaisia tukia puutarhaan. Sain idean, kun pellolta raivattiin pois ylimääräisiä pajujen, pihlajien ja koivujen pikkutaimia. Laitoin 6-7 puukeppiä ympyrän muotoon perennojen ympärille ja sidoin latvat yhteen. 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun teen tällä tavalla. Mitään takuuta toimivuudesta ei siis ole. Kartioita on nyt ympäriinsä puutarhassa ja pidän niistä tosi paljon. Mielestäni ovat juuri RunoTalon puutarhan tyylisiä. Näyttää sopivan villiltä, vapaalta eikä ole liian siloiteltua. Lisäplussaa tulee siitä, että materiaali on ilmaista ja maatuu lopulta itsekseen.

Yhteen kartioon kokeilin pujotella pienen rinkulan alaosaan. Se toi heti lisää ilmettä ja toimii kuvissa sopivasti taustana. Oman kartion saivat ritarinkannukset, ukonhatut, kultapallot, joiden juurella sijaitsevat kullerot, pohjantähtiköynnösruusut, sinipiikkiputki ja pari aloittelevaa vadelmantainta. Kerron sitten myöhemmin miten nämä toimivat vai kasvoiko pajuja ympäri puutarhaa.

On ollut ihana päivä auringossa ja lempeässä tuulessa. Ajattelin, että kyllä vaan on minulla mukava työ täällä RunoTalossa. Toivottavasti sinulla on ollut yhtä mukava päivä kuin minulla.

Aarrekarttamaailma: Aarrekarttaillaanko yhdessä?

Aarrekarttamaailma: Aarrekarttaillaanko yhdessä?: Haluan uuden aarrekartan. Tahdon tarkentaa unelmiani, jotka ovat nyt toteutumassa. Vanhoissa kartoissa on asioita, jotka ovat nykytodell...

Elä itsesi näköistä elämää

Tahtoisin välittää sinulle jotain erityistä, jonka olen kokenut syvällisesti. Hieman pelkään, että sanat voivat latistaa kaiken. Aivan kuin jotain kallisarvoista voisi tuhoutua kun jaan sen kanssasi. Se on tavallaan totta, sillä nyt kokemukseni muuttuu. Se ei ole enää samanlainen yksityinen vaan siitä tulee jaettu kokemus.

Tahdon kuitenkin kertoa tästä, sillä jaettu kokemus tuo minulle iloa ja onnea. Se voi löytää sinut. Ehkä olet kokenut samoin ja minun kokemukseni avaa sinulle uusia näkökulmia siihen mitä olet itse kokenut. Ehkä voit kertoa minulle jotain mikä saa minut laajentamaan kokemaani uudella tavalla.

Kokemus, jonka tahdon jakaa tapahtui kuluneella viikolla aamulla töihin lähtiessäni. Astelin autolleni lintujen laulessa kevätlaulujaan. Kun peruutin pihasta tielle niin katseeni osui puutarhaani. Samassa tunsin syvää onnea siitä mitä elämäni on, että minulla on tuo puutarha ja sitä kautta itseni näköinen elämä. Minulla on unelma ja tulevaisuus. Tuo tunne täytti minun sydämeni ja jokaisen soluni, ei pelkästään mieltäni. Olin kyynelsilmin kiitollinen, että sain olla juuri siinä hetkessä matkalla töihin. Tiesin, että puutarhani odottaisi minua palatessani kotiin.

RunoTalo on yritykseni, hyvin pieni sellainen, mutta samalla se on paljon enemmän. Elämälläni on tarkoitus ja minulla on syy elää todella vanhaksi. (Ihailen vanhoja ryppyisiä puutarhamummoja.) Tahdon kehittää unelmaani, tätä yritystäni ja tehdä sen eteen töitä. Tahdon nähdä mitä tästä syntyy. Jokainen päivä ja jokainen pieni teko vievät minua lähemmäksi unelmaani ja samalla lähemmäksi omaa todellista itseäni.

Talolla on vihdoinkin paikka. Se tulee tähän kodin läheisyyteen. Siitä ei tule sellainen kuin alunperin ajattelin. Liikeideani on muuttunut. Se on persoonallisempi. Siitä on tullut enemmän minun näköiseni. Ideani ei ole täysin valmis, mutta nautin kaiken kehittelystä. On ihanaa nähdä mitä tästä syntyy lopulta.

Puutarhani elää jo omaa elämäänsä. Luonto rakentaa sitä aivan omalla tavallaan. Minun tehtäväni on vain hieman auttaa. Samoin on oman elämäntehtäväni kanssa. Annan sydämeni johdattaa kulkuani, myötäilen sen liikkeitä ja sysäyksiä, pyrin toteuttamaan sen mitä sisimpäni tahtoo. Yhä enemmän elän itseni näköistä elämää.

RunoTalon tarkoitus on tuoda maailmaan viestiä siitä, että jokainen on paras omana itsenään.

Tee asioita, joista oikeasti nautit.

Ota edes pieniä askeleita siihen suuntaan.

Niilläkin mennään eteenpäin.

Voimakurssin viesti on tämä mitä juuri kerroin.

Ole oma itsesi.

Ole läsnä omassa elämässäsi.

Toteuta unelmiasi.

Elä elämää joka on sinun näköisesi.