.

Olet sydämellisesti tervetullut Runotalon uuteen blogiin ja Voimakorttikauppaan ♥ klikkaa tästä ♥ Iloisin terveisin Sari

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

STOP

Kaipaan muutosta. Haluan olla rohkeasti kiinni hetkessä, tarttua siihen ja toimia sen hetkisten tuntemusteni pohjalta. Nyt tämä tuntuu hyvältä. Rikon tämän blogini jo pitkään toistuneen kaavan. Alan rakentaa eri tavalla. Haluan olla yllätyksellisempi ja vapaampi. Haluan myös tuoda esille enemmän omaa todellista elämääni. Rohkeasti. Sen mitä voin.


 

Edelleen täällä on kuvia ja runoja, mutta annan itselleni vapauden tehdä joka kerta uudet ratkaisut, luovasti ja mielialani mukaan. Tänään tuntuu keltaiselta ja vähän villiltä. Olen ollut viikonlopun töissä ja siellä on ollut kiirettä. Olen onnellisessa zombi-tilassa. Siis niin väsynyt, etten osaa murehtia huomista ja olen erityisen onnellinen tästä blogihetkestäni, tästä sohvasta ja kohta kotiin saapuvasta valmispizzasta. Aikaisemmin olisin jättänyt vähintäänkin tuon pizzan pois tästä, mutta nyt olenkin totaalisen täydellisesti kiinni hetkessä ja hetki on todellisen ihana - aivan kohta!



Kaivan esiin runomuistikirjani ja etsin jotain sopivaa...
pikku hetki...odottakaahan...

*

Minun aurinkoni, minun kuuni.
Sydämeni askelissa
olette aina mukana.



*

Oi, olen alkanut totella sydäntäni ja voi, miten se tuntuu hyvältä. Aivan mahtavaa. Minä todella teen juuri ne asiat jotka sydämessäni haluan toteuttaa.

*

Tien haarassa minä odotan
jotain uutta ja kaunista,
jotain puhtoisen kiiltävää.

Odotan jotain mitä ei koskaan ole tulossa,
jotain mille ei ole osoitetta, ei päämäärää.

Riisun takkini, alan hermostua,
tunnen, että minut on petetty,
jätetty ja määrätty tänne odottajaksi.

Tien varressa on liikennemerkki,
olen kai jonkinlaisella pysäkillä
tai sitten tuo on minun stop-merkkini.

Sitten se iskee minun tajuntaani

STOP!


*

Olen ollut jo pitkään tuossa tiehaarassa ihmettelemässä. Tällä viikolla huomasin viimeinkin tuon merkin ja ymmärsin sen tarkoituksen. Elämäni on joka hetki tässä ja juuri nyt. Ei ole mitään odotettavaa, kaikki on tässä.

*

Kuluneella viikolla kuuntelin sydäntäni, luotin vaistooni ja totesin sen olevan kokeilemisen arvoista todellakin. Joskus tuntuu kuin palapelin paloja loksahtaisi kohdilleen enemmänkin kuin ihan itsestään. Yhteensattumat ovat hauskoja ja taianomaisia hetkiä.

Vaikka nyt heittäydyinkin vapaamieliseksi niin teen kuitenkin edelleen tämän postauksen sunnuntai-iltaisin. Toki saatan innostua, jos siltä tuntuu, kirjoittelemaan jotain keskellä viikkoakin.

Annetaan sydämen päättää, sillä se on kuitenkin lopulta oikeassa. Ei mieli, ei järki vaan tunne. Tunne, että tätä minä rakastan.



15 kommenttia:

  1. Nyt teit juuri sen, mitä aioin sinulle ehdottaa, mutta en tohtinut;-) Ihanaa, että ryhdyt hetken lapseksi ja vähän villiksi.

    Tuhansia ripsiä on Lumikarpalossa.

    Minä sain kerran pienen taulun, jossa kukkia, mm. digitaliksia ja siinä luki: Villin naisen villikukkia! Sitä samaa sinulle♥

    VastaaPoista
  2. Teit sen jälleen ystäväni :) Noiden pohdintojen äärellä olen useasti ja sitten muistan, että tässä ja nyt....näin se menee :) Muutoksiakin varmaan elämän varrella tulee mutta ratkaisevinta on mitä teen nyt :)

    Mukavaa alkavaa viikkoa Sari!
    Olet ihana :)

    VastaaPoista
  3. Olipas kiva postaus ja niinhan se on, eihan meilla oli kuin tama hetki, siita toki kannattaa ottaa kaikki irti.

    VastaaPoista
  4. Ihanaa, ole vain vapaasti villi, se tekee sydämmelle joskus todella hyvää. Eikö olekin hassua, että joskus ei sitten millään näe ihan selvää asiaa ja sitten kun sen lopulta hoksaa, niin tulee se "tietenkin, tottakai" olo. Noita pieniä opas viittoja menee ohi jos ei ole herkkyyttä ja hiljaisuutta kuulla/nähdä niitä. Pitäis opetella kulkemaan silmät tooosi auki O¤O.

    VastaaPoista
  5. Hetkiin tarttuminen ihan kaksin käsin vailla täytymistä taikka pakkoa, siinä elämän ehtymätön aarre. Pienessä on suuruutta enemmän kuin äärettömyydessäkään, kun sydän suodattaa hyvänolontunteen ja kiitollisuuden siivilällä.
    Olen itse tällä alkaneella vuorotteluvapaallani oivaltanut tämän totuuden entistä ahnaammin. Hetkien reitti on joka päivä uusi ja erilainen! Ammennan jokaisesta itseeni voimaa ja vahvistumista. Niistä kumpuaa ilo ja mielihyvä. Uusin silmin, sydämen silmin katsoessa, hetkien suloisuus sipsisee murheiltakin reunat ja ne on helpompi kohdata.
    Innolla jään odottelemaan, mitä täältä löytyykään....
    Kuulakasta syysviikkoa! Hetkiin tarttuen!

    VastaaPoista
  6. Leena Lumi, minä luulen että sellainen lapsekas minä oikeasti olenkin kaikkein eniten ja sitä mitä on luonnostaan pitäisi sitten vaan alkaa lisätä ellei se satu olemaan jotain harmillista. Tämä on enimmäkseen harmitonta. Minulla on töissä seinällä kortti jotenkin näin: Villit linnut lentävät, kesyt kaipaavat.
    En ole kyllä varma oliko se kesyt...vai aivan jotain muuta :) Jo illalla kävin katsomassa ripset ja se oli oikein hyvä yhteistyön hedelmä. Tuo Villin naisen villikukkia on aivan ihana lause, taidanpa inspiroitua siitä vaikka minne rönsyilemään. Pidelkää hatuistanne leidit!

    Marie, hyvä ettet säikähtänyt minnekään vaan löysit viestini uudellakin tyylilläni. Tämä hetki - voi kun sen oppisi helposti, mutta ei. Täytyy vaan harjoitella, mutta oikeastaan siinä se juurikin saattaa mennä piloille koko hetki. Pitäisi vaan osata antautua, päästää irti ja luottaa. Kiitos, ihana olet itsekin!!

    Itkupilli, kiva kun poikkesit. Mikähän lienee tarina tuon sinun nimesi takana? On nimittäin erityisen hauska ja kivasti kirjoitettu :)

    Valoru, oikein etsin nyt innolla noita tottakai, tietenkin - hetkiä lisää, silmät ovat isolla ja tuntosarvet koholla. Kiitos, että saan olla vapaasti villi :)

    Tinttarus, vuorotteluvapaa on varmasti mielettömän hieno kokemus. Minun työpaikassani se on tällä hetkellä kiellettyä kokonaan toistaiseksi. Olen joskus miettinyt sitä mahdollisuutta. Oivallat hienosti hetkeen tarttumisen, on ilo lukea sanojasi. Olin vähän huolissani, että pilaan blogini tunnelman, jos heittäydyn villiksi ja vallattomaksi...niin ei tainnutkaan käydä. Kuulehan, minäkin odotan innolla, enemmän innolla kuin milloinkaan ennen. Jotain uutta, ihan mitä tahansa. Jep, tartutaan hetkeen :)

    VastaaPoista
  7. Se Diktoniuksen säe on: Vain villit linnut lentävät, kesyt kaipaavat. Minulla on se kirjoitettuna seinäkalenteriini ja joka vuosi kirjoitan sen taas uuteen...

    Sinä taidat olla hyvin kiltti ja harmoninen. Villiinny nyt edes vähän...

    yllyttää
    Leena Lumi

    VastaaPoista
  8. Hyvä valinta, kyllä sydän tietää, kertoo tarvittavan, jos sille antaa mahdollisuuden :D Mukavaa leppoisaa viikonloppua, pidempää vapaata! Itse makaan ja "rauhoitun" flunssan tainnuttamana vuoteen pohjalla ihan liiskana.

    VastaaPoista
  9. Hei..ja terveisiä sammalmetsästä! Eksyinpä aivan ihanaan blogiin. Täällä ihan jähmettyy tunteesta, täällä on selvästi energiaa:) Niin kauniita runojakin, tulen niitä lukemaan uudestaankin.

    VastaaPoista
  10. Leena Luminen Leena :) Sinä minua villitset villiksi villiintymään. Heittäytyisinkö villiviiniksi ;)

    Valokki, pahoittelut flunssan vuoksi ja vielä ihan liiskana olet, voi, voi! Minulla on juu ihan hienot fiilikset viikonlopusta, sillä se alkaa just, kun huominen on jo vapaata. Mutta olen minä aika kuitti, pakko myöntää, melkein hepulissa väsymyksestä. Oikeastaan töissä alkoi olla jo erityisen hauskaa, kun oli sopivasti tilt ;) Kyllä seuraan sydämeni tietä nyt hyvinkin ja uudenlaista innostusta on kasvamassa sieluni sopukoissa. Paranemista sinulle Valokki, yritä nauttia pysähtymisen mahdollisuudesta, vaikkakin pakotetusti :)

    Keijukainen, huomasin ilahtuneena saaneeni lukijakseni keijukaisen, tunsin keijukaismaisen energian, liitelin blogiisi ja ihastuin tunnelmaan, käyn liittymässä lukijaksesi ihan kohta. Sammal ja kivet ovat rakkaita minullekin, ja tietenkin myös keijut. Hienoa, että huomasit täällä oleva energiaa ja kiitos, että kerroit sen minulle. Sydämeni läikähteli iloisesti yli äyräidensä ja taas tuli lisää energiaa ;) Tule vain uudestaan, sunnuntaina taas kirjoittelen lisää runoja.

    VastaaPoista
  11. Teksti katosi.Yritän uudelleen-Onnea Sari uusille tuulille!
    Voi hyvin
    maria

    VastaaPoista
  12. Samaa harmittavaa kommentin katoamista tapahtuu itsellenikin aina silloin tällöin. Hyvä ettet luovuttanut. Kiitos, minusta tuntuu, että todellakin uusia tuulia puhaltelee ja ne vaikuttavat houkuttavilta. Kiitos sinulle Maria :)

    VastaaPoista
  13. Ihania oivalluksia!
    Onnea uusiin tuuliin!

    VastaaPoista
  14. Niin minustakin tuntuu, Unelma-alli. Odottelen jo innolla sunnuntain blogipäivitys-hetkeäni...uskon, että siitä tulee erilainen ja uudistunut :)

    VastaaPoista
  15. Hienoa, että Sari tuot nyt esiin omia ajatuksiasi rohkeammin. Pitkästä aikaa olen käymässä blogissasi ja täällä on aina yhtä kaunista. Mutta hienoa, että välillä on myös blogissasi rosoista, koska sitähän elämä on ja siksi juuri kaunista.

    VastaaPoista