.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

perjantai 2. lokakuuta 2015

Voimaruno & voimakortit vko 41: Oppimatka






OPPIMATKA



Hevosen harja oli ollut liehuva
 ja valkoinen kuin lumi 
sen lähtiessä matkaan 

nyt harja roikkui 
kuraisena ja hiekkaisena 
ja siihen oli tarttunut 
pitkän matkan tomua ja likaa

hevosen silmät kuitenkin loistivat
 sellaista valoa ja säteilyä
mitä niissä ei ollut ollut 
milloinkaan aiemmin 

Hevonen oli kulkenut pitkän matkan 
saadakseen nähdä uudelleen kotiseutunsa

se tahtoi nähdä arot 
se tahtoi taas tuntea 
tuulen tuoksut
heinän miten se oli kuivaa
ja miten jokin paloi
 jossain kaukana muuttuen savuksi 
ja sen heiveröiseksi usvaiseksi
 hämärän tuoksuksi




Hevonen oli palaamassa kotiin 
pitkän matkan jälkeen 
ja se ei ollut enää sama hevonen 

lähtiessään matkaan se ei tiennyt
 että tulisi vielä takaisin tähän paikkaan 
paikkaan joka silloin 
oli näyttänyt aivan toisenlaiselta
 hevosen silmissä




Sydämessään 
hevonen oli kantanut muistoa 
ja muisto oli muuttanut kaiken





Paikka oli kutistunut todellisuudessa 
mutta hevosen sydämessä 
paikka oli kasvanut kasvamistaan 
kunnes se ei voinut muuta 
kuin palata syntymäpaikalleen 

hevonen pysähtyi 
se oli aivan hiljaa

odotti
ei tiennyt mitä
mutta jotain pitäisi 
nyt pian tapahtua
siitä se oli varma

se seisoi hievahtamatta
mitään ei tapahtunut

tähdet ilmestyivät taivaalle
 ja tuli aivan pimeää

hevonen seisoi paikoillaan 
odottaen aamuun asti
hiljalleen tähdet häipyivät
 ja aurinko saapui paikalle





Pienen hevosen kaviot
 olivat syvällä hiekassa
niin levottomasti 
se oli kuopsutellut 
yön aikana 
odotellessaan paikallaan

mitä se oikein odotti
sitä se kysyi itseltään
yhä uudelleen 

mitä se oli tullut tuntemaan
 mitä se oli tullut löytämään 
tästä paikasta josta oli lähtenyt 
niin kauan sitten




Oliko tämä matka tämän arvoinen 
kaikki ne kurjat yöt matkan varrella 
erilaisissa pelottavissa paikoissa
kaikki ne arvet
 joita hevosella oli nyt mukanaan


hiljaisuus

ei ääntäkään

hevonen kääntyy
lähtee pois
se ymmärtää
että vastaus kaikkeen 
mitä se etsii 
on sen sisällä
siinä itsessään 

vastaus on arvissa
vastaus on koetussa
vastaus on tuskaisimmissa hetkissä
päivissä jolloin missään ei näy valoa

elämä
hevosen mittainen elämä elettäväksi





Hevosen mielen täyttää valo
sydän sykkii villimmin

se aavistaa
että matka ei tulisi olemaan turha
matka olisi kaiken merkitys

vastaus olisi palaaminen
 takaisin sinne mistä lähti
mutta tärkeintä olisi palaaminen 
ei perille pääseminen

Oppi



*

- kulje Sydämesi polkuja viikonloppuna ja tulevalla viikolla -

*




Voimakivesi koruksi 30,00€

Aarrekarttakurssi 89,90€

Minivoimakortit 26,90€

*

Tuleeko sinulle jo voimakirje?


voimakirje

Voimakirje ilmestyy perjantaisin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti