sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Hiekkapolun viimeistelyä


Aurinko paistoi hetkittäin niin kutsuvasti, että tästä päivästä ei voinut tulla mitään muuta kuin puutarhapäivä. Uuden hiekkapolun reuna on viimeistelemättä. Tavoitteena on saada hiekan reuna muuttumaan luontevasti villiksi heinikkoalueeksi. Tarkoitus olisi estää heinien levittäytyminen polulle. Kuvassa näkyy narsissien sipuleita, jotka istutan ensimmäisenä. Yleensä suosin valkoisia narsisseja, mutta nämä pelastin keväällä tavaratalon viherosastolta. Ne olivat menossa roskiin ja sain ostettua ne edullisesti. Nämä ovat niitä pieniä keltaisia, joita myydään ruukuissa pääsiäisenä. Lajike taitaa olla Tete -a- Tete. Keväällä pienen hetken on keltainenkin ihan hyvä väri tässä osassa puutarhaa, jossa muuten vältän keltaista.


Polun reunaa riittää, mutta onneksi minulla on paljon sopivia kasveja tänne siirrettäväksi. Varmuutta ei ole siitä mitkä kasveista tulevat pärjäämään taistelussa heiniä vastaan, mutta aina voin toivoa parasta.

Tämän verran sain tänään valmiiksi. Toivon, että osa kasveista leviäisi jopa heinikkoon muutaman vuoden kuluessa. Tähän on tulossa suloinen sekoitus perinteisiä perennoja. Toistaiseksi tässä on lemmikkiä, suopayrttiä, vuorikaunokkia, rönsytiarellaa, jalopähkämöä, orvokkia, lehtosinilatvaa, akileijaa ja kevätkaihonkukkaa.

Kaikkea olen istuttanut vaihtelevasti, joten mitään säännönmukaisuutta näissä ei ole. Toivon, että syntyisi luonnollinen vaikutelma. Korkeammat ovat hieman taaempana kuin matalammat. Keväällä on hauska nähdä miltä tämä alkaa näyttää. Saatan jatkossa siirtää tänne lisää ylimääräisiä jakotaimia.




Nauraessani pimeään yöhön
siirryn hitaasti syrjemmälle
muuttuen sivustakatsojaksi

Siirrän valkeaa kuuta vähän vasemmalle
otan auringon hetkeksi kädelleni
Siinä ne ovat kumpainenkin
täynnä mahdollisuuksia
täynnä valintoja

Päätän ottaa molemmat

Poimin päivän voimarunon  Runosivultani.

2 kommenttia:

  1. Sinulla on ihanat isommat kivet tuolla polun takana. On hienoa, kun luonto ja kukat sopivat keskenään. Meillä oli kauhea riita, kun sanat alkoivat riidellä kuvien kanssa. Minusta olisi kiva, jos kaikki olisivat sovussa ja lomittuisivat juuri kuten olet sommitellut.
    Runo viimeistelee hienosti mahdollisuudet :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että muistutit minua niistä, sillä otan nuo ihanat kivet itsestäänselvyytenä ja tänään katsoin niitä uusi silmin - kiitos siitä sinulle. Niitä on useampia ja aivan hyvin tulevaisuudessa puutarha voisi laajentua niiden suuntaan... (sitten kun kaikki hoituu itsestään ja minulla on monta Runotalo-apulaista).

      Sanat ja kuvat riitelemässä? Voin kuvitella. Tuntuu jotenkin tutulta.

      Mahdollisuuksiahan on ;)

      Poista