LOKAKUUSSA
Kauniilla kedolla istuu pieni menninkäinen.
Silmänsä ovat suljetut, mutta korvansa kuulevat hyvin.
Lähesty häntä varovasti, kuiskaa kysymyksesi.
Kun tuuli suhisee puiden oksissa,
voit kuulla vastauksen kysymykseesi.
Hän tietää.
*
Aurinko tanssii kanssani tänään piiritanssia,
kuu oli yöllä kanssani tangon taivutuksissa.
Maa on polkannut kanssani yötä päivää viime aikoina,
vesi on keinuttanut minua valssin tahtiin.
Olen yhtä maan ja luonnon kanssa;
taivaiden linnut kiitävät ohitseni vauhdilla.
*
Tuulinen pyörre kulkee lävitseni;
en ole siinä itse mukana
vaan minun oma tuulinen olemukseni
lähtee tanssiin maan tuulen kanssa.
Taivaan tuuli saapuu paikalle
ja vesien tuuli on pyörteinä
aaltojen harjalla kiitäen.
Olen tuulien tanssissa,
leikissä niin syvällä
niin keskellä kaikkea,
että olen mennä riemusta ja voimasta,
tahdon tunteesta sekaisin.
Voimallinen on tuulen hyväily,
sen kosketus katseessa, mielessä;
tuuli avaa uusia näkymiä,
joita katselen
henkeä tänään pidättäen, ihaillen.
*
Sataa, sataa, maailmassani sataa.
Olen hiljaa ja kuuntelen musiikkia sen.
En lähde vielä.
Sataa, sataa, kuuntelen musiikkia sen.
*
Tuuli kulkee kuin tanssien
ylläni puiden lehtien lomassa.
Olen avoin tuulelle,
sen puhalluksille.
Puhdista, puhalla
- Olen valmiina.
*
Metsän keskellä
pieni lähde
kimaltaa hiljaisuudessa
Katson lähteeseen
näen satoja timantteja
elämäni hetkiä
Kämmenelläni vettä
näen timanttien loistavan
uusia liikuttavia yksityiskohtia
Hetken elämässäni
olen timanttilähteellä
*
On syksy.
Tässä minä olen.
Luonto kuolee ympäriltäni,
että heräisi uudestaan taas keväällä.
Puhdistun, riisun kaiken likaisen.
Alan loistaa.
*
Aamuisin niityillä on usvaa,
minä kelaan sitä pienelle vyyhdilleni,
että saisin itselleni lämpimän takin
talvea vastaan.
Odotan valoisaa,
odotan pakkastähtiöitä,
odotan luonnon karua kauneutta,
joka vastaisi minulle hiljaa,
kietoisi minut omaan lämpöönsä
josta en tahtoisi lähteä koskaan pois.
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti