Ei tarvita muuta
vain henkäys ja kaikki on poissa
tai onko sittenkään
mikä on täydellistä
se että ei ole mitään mihin pyrkiä
kaikki vain on
tässä hetkessä
hengitän
olen hiljaa
minussa
Katselin aamulla Gabby Bernsteinin videon, jossa hän kertoo mietiskelyn vaikutuksesta omaan menestykseensä. Nyökyttelin innoissani videon päätyttyä, sillä olen täysin samaa mieltä. Gabby mainitsee tärkeimpänä asiana hiljentymisen kahdesti päivässä 20 minuutin ajan. Olen huomannut saman kuin Gabby. Jos meditoin edes kerran päivässä 20 minuuttia, sillä on valtava vaikutus. Entä jos hiljentyisin kahdesti päivässä?
YKSINKERTAINEN ASIA
Kahdesti päivässä olisin hiljaa paikoillani 20 minuuttia ajattelematta ja tekemättä mitään. Tarvitsen vain aikaa. Se on ongelma. On niin monia asioita, joita haluaisin tehdä ja kokeilla. Lisäksi pitäisi jäädä vapaa-aikaa, jolloin kalenterissa ei lue yhtään mitään.
Kuljen omalla pienellä polullani
tarkkailen merkkejä polun reunassa
tunnistan merkit
kaikkein pienimmätkin niistä
ne ovat minulle
tänään
tähän hetkeen
- olen vahvemmin läsnä hetkessä
- aivoni eivät askartele turhanpäiväisten mietteiden kanssa kuten mitä joku sanoi joskus tai millainen minun pitäisi olla
- mieleni on seesteinen ja kaikki vastaukset mitä tarvitsen tipahtelevat eteeni luonnostaan
- päiväni kulku on sujuvaa ja saan aikaiseksi asioita
- tiedän mitä tehdä seuraavaksi ja saan merkkejä joita seurata
- tunnen olevani läsnä itsessäni ja eläväni omasta itsestäni käsin sellaista elämää joka on minulle sopivaa
- olen pirteä, energinen ja innostunut
- tahdon elää tätä elämääni ja ehtiä nähdä sekä kokea vielä paljon lisää
- odotan innolla seuraavia hetkiä ja silti olen tässä nyt tekemässä tätä mitä nautin tehdä
- tuntuu samalta kuin lempivaate, jota tahdon käyttää yhä uudestaan: On kotoisa olo, näytän omalta itseltäni ja tunnen oloni hyväksi
Minä pysähdyn
hiljennyn ollakseni ihminen tässä hetkessä
hiljennyn että muistaisin kuka olen todellisuudessa
että tietäisin ja tunnistaisin osani tässä isossa kokonaisuudessa
Minä olen tärkeä
olen tärkä osanen
nyt muistan sen
KUTISTUSPESTY EGOLIINI
Mietiskely vaikuttaa ihmissuhteisiini. Minulla on enemmän kärsivällisyyttä. Tuntuu kuin jokin sisäinen laskuri lähtisi käyntiin, jos olen tilanteessa, jossa normaalisti hermostuisin. Saan aikalisän ja huomaan tarkkailevani käyttäytymistäni ulkopuolisena. Saatan hymyillä sellaista sisäistä hymyä. Se on minun todellinen itseni, joka hymyää sille egolle, joka on kutistunut pienemmäksi. Se ego on kutistuspesty meditoimalla lähes näkymättömiin. Toki ystäväni Egoliini välillä hiippailee esiin kuin salaa.
Onhan se huvittavaa huomata olevansa ihminen ja inhimillinen.
Toisinaan turhauttavaa ja välillä erittäin noloa. Argh!
Hiljaisuudessa minä olen rakkaus
kaikkea kohtaan mikä maailma on
hengittäen tätä samaa ilmaa
ollen yhtä kanssani
sillä mikään ei ole erillistä
minusta
MENESTYMINEN?
MITÄ SE ON?
Menestyminen ei voi olla kaikille sama asia,
mutta voisiko meillä kaikilla olla jotain yhteistä?
Varmasti on.
Tarve olla merkityksellinen.
Tahdon, että elämälläni on merkitystä.
Mistä elämäni merkitys syntyy?
Muuttuuko se elämäni aikana?
Varmasti muuttuu.
Minulla muuttuu viikossa, päivässä tai tunnin aikana monia asia. Onneksi isot suuntaviivat pysyvät ja niiden mukaan voin suunnistaa. Täytyy olla tarkkana, etten takerru pikkuseikkoihin ja jää niihin kiinni ihmettelemään.
Menestys on sitä, että pystyn keskittymään tärkeimpään. Muistan ja tunnistan mikä minulle on tärkeää. Löydän intohimoni ja keinot toteuttaa sitä elämässäni. On löydettävä rohkeus. Mahdollisuudet aukeavat edessäni kun vain uskallan suunnistaa polulleni. Ihan turha sanoa, että kyllä minäkin, mutta...
Onko meditaatio yksi keino hiljentää sisäiset äänet, jotka pienentävät keinotekoisesti ja estävät toteuttamasta todellista isoa itseäni?
Orava on mennyt menojaan
tahdoin niin koskettaa sen pörröistä turkkia
tuntea sen lämmön lähelläni
pieni orava on onnellinen metsässä
niin uskon
olenko minä yhtä onnellinen
tässä elämässäni?
Rakastan testata kaikkea mahdollista mikä liittyy ihmismieleen, unelmien toteuttamiseen ja hyvän olotilan tavoittamiseen. Yritän etsiä paikan päivästäni meditoinnille. Ujutan sen johonkin aikakoloon ja katson mitä tapahtuu.
Voin meditoida puutarhassa kulkiessani. Mikä tahansa tila, jossa saan aivoni lepoon on meditaatiota. Jos se onnistuu illalla ruokatiskejä kerätessa tai lauantaina lattiaa mopatessa, miksipä en käyttäisi aikaa hyödykseni. Lopetan liian ajattelun, etten olisi oman menestykseni tiellä punoessani kaikenlaisia juonia menestyäkseni. Silloin menen takuulla vaikeimman kautta, sillä en osaa rajoittuneena nähdä kaikkia mahdollisuuksiani.
On oltava avoin ja valmis ottamaan vastaan paras mahdollinen lopputulos.
Annetaan sen menestyksen tulla. Mitä tässä ihmetellään. Nyt meditoidaan.
Anna aikaa itsellesi, kirjoita spiraalipolun kirjaasi
ja tee yksinkertaisia läsnäolon harjoituksia.
*
Tuleeko sinulle jo voimakirje?
Voimakirje ilmestyy perjantaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti