Puutarhassa on hiljaista
Vesi tippuu
Tunnen raikkaan tuoksun
joka sekoittuu vihreyteen
Kaikki on syvän vihreää
vieden minut mukanaan
Kuljen yhä syvemmälle puutarhaan
Kuljen käytäviä
niitä riittää loputtomiin
ei ole kiire minnekään
askeleeni toistavat
samaa tasaista tahtia
Kuulen
mutta en enää kuuntele
olen jossain omassa sisimmässäni
en enää täällä
Löydän rauhan
pysähdyn
olen tässä
vain olen
Kaikki on hyvin
*
Toivon, että löysit itsellesi rauhaisan hetken. Täällä Runotalossa tänään yritän keksiä miten askartelisin joulukortteja ja lepuuttaisin samalla kipeää niskaani. Olen aina tehnyt joulukortit itse. Aion luoda jotain yksinkertaisen kaunista. Aikaa on huomiseen, että voi lähettää edullisesti isomman määrän. Aion nauttia tekemisestä ja kauneudesta joka syntyy. Joulukorteissa on oltava hyvänmielen energiaa eli niitä ei voi valmistaa kiireellä.
Ps.Voimakortit voi lähettää joululahjaksi tavallisena kirjepostina.
Poikkea katsomassa. Tästä pääset verkkokauppaan.
Runon ja kuvan myötä tuli hetki vehreästä kesästä lähelle ja sellainen olo, että ei ole huolta mistään.
VastaaPoistaOnko se niskakipusi vielä siihen tärähdykseen liittyvää? Ikävä, kun näin lähellä joulua olet kipeänä. Älä rehki kuitenkaan liikaa, levon ajallakin on merkityksensä. Paranemisia.
Samoin tunsin minäkin katsoessani kuvaa ja kulkiessani puutarhassa sanojen siivillä.
PoistaOn tämä niskavaiva edelleen siitä aivotärähdyksestä. Tässä on se hyvä puoli, etten millään voi rehkiä. Epämiellyttävä tunne takaraivossa pakottaa palaamaan makuuasentoon ja vahva lääke tekee rennoksi - ei ole joulukiireitä :) Aivan kuten kirjoitatkin - tällä pakkolevolla on merkityksensä, luotan siihen ja paranen kun aika on. Terveyden tärkeyden huomaa tässä tilanteessa ja osaa taas arvostaa kaikkea entistä enemmän.
Kiitos - paranen kyllä :)