Voimapuutarhailijat asuvat voimapuutarhassa. He pitävät sädehtivästä valosta ja esiintyvät mielellään valokuvissa. Hyvin harvoin heitä voi oikeasti nähdä voimapuutarhassa kesäiltojen hämärtyessä.
Sää on poikkeuksellinen, sillä lunta ei ole lainkaan. Ehkä siksi voimapuutarhailijoita tuntuu olevan tavallista enemmän.
Ensin ajattelin, että merkitsen jokaisen voimapuutarhailijan näihin kuviin pienellä tähdellä. Ymmärsin, etten voi tehdä niin sillä voimapuutarhailijat näyttäytyvät vain heille joiden heidän on tarkoitus näkyä. Sinulle he voivat ottaa aivan eri muodon näissä kuvissa kuin minulle näyttäytyessään. Voimapuutarhailijat ovat lähes läpinäkyviä olentoja, jotka auttavat minua monin tavoin voimapuutarhassa. Osa heistä on ulkoasultaan ihmisen kaltaisia. Toiset voimapuutarhailijat muistuttavat eläinhahmoja kuten pöllöjä, jäniksiä tai kissoja.
Valo on erityinen. Ei ole lunta ja päivässä on lyhyt hetki valoisaa. Aurinko valaisee hetkeksi koivun kauniin rungon.
Tämä sormustinkukka kukkii tulevana kesänä. Se on vain yksi monista, mutta suurin kaikista. Valossa lehtiruusuke on kauniin vihreä ja lehden kaari täydellinen.
Eteläpäädyn uudessa yrttiympyrässä tapahtuu kummia. Syksyllä istuttamani krookukset ovat heränneet kevääseen ennen aikojaan. Jos jatkuu näin lämmintä, ne kenties kukkivat muutaman viikon kuluttua. Keväällä ne eivät varmastikaan jaksa enää kukkia uudelleen.
Maksaruohojen kukinnot ovat kuihtuneet. Auringon viimeiset säteet taustalla luovat niille hohtavan tunnelman. Löydän satumaisen pysähtyneen hetken. Hiljaisuuden, johon aurinko on pysähtynyt. Voinko pysäyttää hetken jos tahdon? Tunnen miten kaikki pysähtyy. Aikaa ei ole. On vain aurinko, joka luo päivän ja yön.
*
Voimarunoilijat ovat kokoontuneet vanhan pyöreän pöytänsä ääreen ja tahtovat sanella oman uusimman voimarunonsa. Sen he ovat kirjoittaneet muistiin nahkakantiseen kuluneeseen muistikirjaan.
Kaikkeus
On ollut ilta ja on ollut lumi
On ollut päivä ja on ollut valkoinen
On ollut yö ja on ollut musta
On ollut maa ja on ollut multa
On ollut kultaa ja on ollut hopeaa
Heinät taipuvat tuulen suhistessa niiden yli vauhdilla
sillä sinulla on jaloissasi kultaiset pienet tiu'ut
jotka heläjävät tuulen puhaltaessa niihin
Sinä otat jalkasi
kipität voimapuutarhan hietikolla
ja ammennat päivän uuden runon
Että löytäisit valkean
Että olisit aurinko
Olisit hymy
Olisit ilo
Olisit onni
Sillä edessä ollut pilvi on siirtynyt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti