RunoTalon Sari

Hei, 

tämä alla oleva kirjoitukseni on pitkä ja perusteellinen esittely omasta polustani.

Tässä on linkki uuteen lyhyeen esittelyyni, jos tahdot lukea nopeamman version.

Terveisin Sari Runotalosta

Tervehdys!

Olen iloinen, että olet täällä RunoTalossa. RunoTalo on unelma, joka on yhä todellisempi. Voit seurata miten unelma kehittyy ja toiveeni on, että voisin auttaa sinua samalla toteuttamaan omat unelmasi. Kerron mitä on tapahtunut tähän mennessä.

Lehtikuva vuodelta 1987. Pidin 19-vuotiaana savipajaa Hämes-Havusessa Kauhajoella. 

Synnyin eteläpohjanmaalla Kauhajoella. Asuin maaseudulla ja kävin kyläkoulun. Ylioppilaaksi valmistuttuani perustin Sarin Savipajan. Savi tuntui kovin tutulta ja rakkaalta, mutta minun oli hankittava koulutusta. 

Muotoilin savesta eläimiä, tonttuja ja koruja. Viimeistelin esineet savustamalla. 

En päässyt opiskelemaan keramiikkaa, joten hakeuduin kosmetologikouluun Vaasaan. Kosmetologiksi opiskellessa tarvitsin töitä ja pääsin tavarataloon myyjäksi. Suoritin myyjän työn ohessa esimieskoulutuksen ja kun Saloon avattiin uusi tavaratalo, aloitin siellä pukeutumisosaston päällikkönä. Uusi tavaratalo menestyi hyvin ja saimme aikaan näkyviä tuloksia työntekijöideni kanssa.

Elämä kuljetti minut kuitenkin tilanteeseen, jossa muutin Ikaalisiin maaseudulle. Minulla ei ollut ajokorttia, joten oli luonnollista jatkaa savipajan pitoa kotona. Keramiikkapajani Savusavi Tarina tuotti kohtuullisesti, mutta kun Tampereelle vuonna 2000 avattiin tutun tavarataloketjun uusi myymälä, niin huomasin kaipaavani takaisin tavaratalotyöhön. Pääsin osastopäällikön varahenkilöksi, mikä oli mielenkiintoinen kokemus, sillä olinhan jo itse toiminut esimiehenä. Muutaman vuoden kuluttua minulle avautui osastopäällikön paikka. Alusta asti halusin luoda hyvät työolosuhteet kaikille ja edistää hyvää yhteishenkeä. 

Vuosien kuluessa olen seurannut työyhteisön arkea hyvin läheltä työssäni ja olen halunnut muuttaa asioita inhimillisempään suuntaan. Mielestäni yrityksen tärkein voimavara ovat ihmiset. Panostamalla oikeasti ihmisiin yritys saadaan tuottamaan paremmin. Toistaiseksi useimmissa isoissa yrityksissä ei käytännössä voida tarpeeksi huomioida yksilön tarpeita. Esimiehenä ratkaisut on tehtävä kokonaisuuden eduksi ja ison koneiston ehdoilla.

Nykypäivän tilanteessa jokainen meistä voi auttaa parhaiten itse itseään ja sitä kautta myös työtovereitaan ja omia läheisiään. Itsensä auttaminen vaatii asennetta. Itselleni luonto ja maaseudun rauha ovat luoneet keinoja palauttaa voimavarani ja löytää sitä kautta positiivinen asenne. Haluan tarjota sen mahdollisuuden myös muille. Siksi olen hankkinut Runotalon.

Runotalo aarrekartassani

Vanhan pohjalaistalon osto tuntui aluksi mahdottomalta, sillä minulla ei ole omaisuutta ja myyjän palkka on pieni. Kävin katsomassa taloa useamman kerran parin vuoden aikana. Lopulta sain lainan järjestymään ja ostin talon keväällä 2003. En aavistanut, että aikaa kuluisi kesään 2009 ennen kuin talo saataisiin purettua siirtoa varten. Olen kiitollinen avopuolisolleni ja talkooapulaisille. Runotaloprojekti blogissani voit tutustua talon purkuvaiheisiin.

Talo ja yritystoimintani saivat nimen Runotalo, sillä olen kirjoittanut runoja vuodesta 1988 ja nimen luoma tunnelma sopii liikeideaani. Kirjoitin runoja aluksi äidilleni, sillä hän koki runoni kauniina ja voimauttavina. Itsekin sain runoistani vahvuutta ja samalla keinon käsitellä tunteitani. Runojen viesti muuttui vuosien myötä yhä enemmän läsnäoloon ja positiivisuuteen viittaavaksi. Huomasin kirjoittavani kuin unessa, sanat vain virtasivat ja riimit putosivat paikoilleen. Lähetin runoja arvosteluihin, mutta niissä oli kovin paljon hiottavaa. En halunnut hioa runojani. Päätin pitää ne sellaisenaan, omina voimarunoinani. Jos joku löytää niistä avun ja lohdutuksen itselleen, niin olen kiitollinen ja onnellinen.

Alkuosa ensimmäisestä runosta äidilleni. Kirjoitettu 1988. 

Lukiossa opiskellessa kuvasin maisemia ulkomaisille kirjekavereilleni, joita oli viitisenkymmentä ympäri maapallon. Innostuin kuvaamisesta uudelleen aktiivisemmin digikameran ja puutarhan myötä. Kuten saven ja runojen suhteen, olen itseoppinut kuvaaja enkä toistaiseksi tahdokaan kursseille oppimaan. Tutustuin savenmuotoiluun kansalaisopistossa vuoden verran ja kuvanveistoon samoin, mutta mieluiten opettelen itse kokeilemalla ja yksikseni kirjoista lukemalla. 

Runotalon voimapuutarhan hiekkaterapiapolku 

Äitini viljeli biodynaamisesti kotitilallamme. Yrtit tulivat tutuiksi ja muistan miten pakkasimme yömyöhään porkkanoita, teimme tillinippuja ja kukkakimppuja. Lisäksi leivoimme siskoni kanssa ahkerasti torimyyntiä varten. Siskoni pyöräytti herkullisia sokerimunkkeja ja itse leivoin mielikuvituksellisia kuivakakkuja. Äitini leipoi leipää leivinuunissa. Torilla myytiin myös ensimmäiset maakuopassa savustetut saviesineeni. Savenpolttouunin sain hankituksi hieman myöhemmin.

Runotalon julkisivun piirros 

Etenen nyt ajassa tähän päivään, jolloin rakkaimmat harrastukseni ovat yritykseni Runotalon kehittäminen ja blogin kirjoittaminen. Aloitin kirjoittamisen purkaessamme hirsitaloa, sillä halusin kertoa yrittämiseni tarinan. Tarinan joka kertoisi siitä miten voi toteuttaa unelmiaan kun uskoo niihin tarpeeksi. Tämä tarina ei ole vielä valmis, mutta toivon että olet mukana seuraamassa miten se todellakin toteutuu, sillä minä en aio antaa periksi. Tahdon antaa sinullekin uskoa unelmiin.

Voimapuutarhassa on joka kesä yhä enemmän lemmikkejä 

Talon purkamisen yhteydessä aloin kuvata blogin täytteeksi puutarhan kasveja ja yhdistin joukkoon myös runojani. Muutaman vuoden kuluessa blogini on muodostunut Runotalon voimauttavaksi puutarhaksi. Runotalo talona ei vielä ole kuin hirsikasana takapihallamme, mutta kotini pihapiiristä ja puutarhasta on muotoutunut Runotalon puutarha. Siellä on Runotalon sielu, jonka siirrän aikanaan oikean Runotalon yhteyteen. Oikeastaan Runotalo elää jo täällä nettimaailmassa.

Voin löytää itsestäni uusia puolia erilaisten näkökulmien kautta 

Kaikki yhdistyy lopulta. Kokoan palapeliä kuten meistä jokainen tekee elämässään. En pysty näkemään kokonaisuutta, mutta välillä saan jo paloja paikoilleen ja joka kerta tuntuu yhtä hyvältä, kun löydän uuden yhteensopivan palan. Esimiestyö on opettanut minulle paljon ja kasvattanut minua. Varmasti se on saanut aikaan myös vääränlaista itseriittoisuutta ja sokeutta, joka kuin huomaamatta syntyy roolin myötä. Olen kuitenkin oppinut myös sisäistä nöyryyttä ja joustavuutta. Olen vahvempi ja rohkeammin enemmän oma itseni kuin aiemmin.

Mitä tahdon tehdä seuraavaksi? Tahdon jakaa löytämääni, oppimaani ja kokemaani. Olen löytänyt sisäisen jaksamisen voimavaran ja tahtoisin auttaa myös sinua löytämään saman. Haluan jakaa parhaat keinoni muutamien viimevuosien ajalta. Kaikki ne konstit joiden avulla olen saavuttanut mielenrauhan, tasapainon ja kyvyn ajatella positiivisesti asioista. Haluan olla oma itseni ja elää itseni näköistä elämää. Näen, että Runotalon ovi on jo avoinna.

Mustavalkoinen Puutarha voimakortit johdattavat läsnäoloon ja positiivisuuteen 

Tärkeintä on matkan tekeminen ja sen kautta löytyvä elämänilo. Löytäessäni yhä enemmän omaa todellista itseäni olen saanut rohkeutta edetä omalla polullani Runotalon kanssa. Vuoden 2011 lopussa tein hiljaisen uudenvuoden lupauksen itselleni. 2012 tammikuun ensimmäisinä työpäivinä kävin työpaikallani johtajan huoneessa kertomassa päätöksestäni. Kerroin olevani valmis mihin tahansa muutokseen, jos vain tärkein toiveeni toteutuisi. Olen ajanut yli kymmenen vuoden ajan n. 130 kilometriä päivässä työmatkaa. Matkasta 30 kilometriä on huonokuntoista hiekkatietä, joka usein on talvisin luminen ja liukas. Tavallaan tunnin ajomatka hiljaisuudessa on hyväkin, mutta huonot ajokelit veivät voimiani. Tahdoin, että minulle jää energiaa ja aikaa toteuttaa asioita, jotka vievät Runotaloa eteenpäin.

Runotalo on yhä edelleen pressun alla kasana hirsiä. Minun on tehtävä työtä, että saan pääomaa talon pystyttämiseksi. Tarvitsen myös voimaa ja energiaa. Onneksi pomo ymmärsi tilanteeni ja lupasi, että minulle järjestyy muutos. Luovun esimiespaikastani ja alan tehdä töitä kolme päivää viikossa, jolloin minulle jää enemmän voimia ja aikaa omaan yritystoimintaani.

Päätös ei ole helppo, sillä olen aina pitänyt työstäni tavaratalossa. Onneksi en kuitenkaan lähde päätyöstäni kokonaan, joten muutos on hieman helpompi. Päätökseni osoittautui myöhemmin oikeaksi, sillä työpaikallani oli tulossa muutenkin isoja muutoksia. Siirryin kesällä työskentelemään toiseen toimipisteeseen, johon ajomatkani on lyhyempi. Tunsin vahvasti, että asiat järjestyvät tulevaisuudessa hyvin.

Kesä 2012 oli pitkästä aikaa kesä, jolloin minulla oli enemmän aikaa puutarhalle. Nykyään minulla on mahdollisuus toteuttaa monia ideoita ja löytää uudelleen luovuuteni, joka oli osittain kadonnut kiireisen arjen melskeeseen. Toki toisenlaista arkea on pankkitilillä, jonne ei enää tupsahda niin hyvää palkkatiliä. Voin onneksi tulla toimeen vähemmälläkin.

Tein vielä yhden aineellisen, rahallisen sijoituksen ja otin rastatukan. Afrikan matkalla otin pikkuletit ja viihdyin niiden kanssa niin hyvin, että uskalsin tehdä rohkean päätöksen rastatukasta. Hassua, mutta tämä kampaus vie minua vahvasti lähemmäs Runotalon Saria, sitä hahmoa, joka viettää aikaansa puutarhassa keijukaisten, kukkien ja haltijoiden valtakunnassa. Sitä Saria, joka nauttii omasta luovuudestaan ja antaa mielikuvituksensa ideoineen virrata vapaana. Saria, joka on yhä enemmän rohkeasti oma itsensä. 

Haluan kannustaa sinua ottamaan askeleita kohti unelmiasi. Otin ison askeleen lopettaessani työt esimiehenä. Tuntuu hyvältä ja vapauttavalta. Samaa hyvää oloa ja vapautta tahdon jakaa Runotalon kautta. Uskoa ja rohkeutta elää itsesi näköistä elämää, josta nautit joka hetki.

Tämä tarina jatkuu. Elän jo Runotalossa joka päivä. Olen kulkenut ovesta sisään huomaamattani. Nyt katselen ympärilleni ihmeissäni ja tutustun yhä enemmän unelmaani.

Kiitos sinulle, joka seuraat tarinan etenemistä. Erityisen lämpimät ajatukseni sinulle, joka olet kannustanut ja tukenut minua viesteilläsi tai muuten ollut läsnä elämässäni. Tarvitsen sinua myös jatkossa ja toivon, että voin antaa sinulle takaisin monin verroin sen mitä olen saanut. Toivon, että toteutat omat unelmasi.

Vuoden 2014 alusta lähtien toimin kokopäiväisesti omassa yrityksessäni RunoTalo Oy:ssä. Jaksamisen ja hyvinvoinnin arvo on valtavan suuri ihmisen omalle elämälle ja koko yhteiskunnalle. Tahdon auttaa ihmisiä vahvistamaan omia voimavarojaan itsetuntemuksen, elämänmyönteisyyden ja tässä hetkessä olemisen kautta. Samalla olen löytänyt työlleni ja elämälleni merkityksen. 

Ajankohtaiset tapahtumat ja suunnitelmani voit lukea Runotalon sivuilta Ajankohtaista osiosta.