Suljen vain silmät ja hengitän syvään

RENTOUTTAVA MIELIKUVAMATKA 

VEKARUKSEN LUONTOPOLULLA

Olen autossa matkalla kotiin. Aurinko laskeutuu kauniisti metsänrajassa täällä eteläpohjanmaan lakeuksilla ja vettä sataa kaatamalla. Taivas on toisaalla niin kirkas ja toisaalla aivan pimeä. Nämä kuvat ovat lomamatkalta itä-suomesta Vekaruksen luontopolulta. Tarkoitukseni on kirjoittaa kuvien väleihin paljon enemmän kuin normaali matkakertomus olisi. Tahdon kirjoittaa hyvin paljon enemmän.

Olen saanut kuunnella koskien pauhua useamman päivän ajan. 

Olen saanut katsella vaahtopäiden kulkeutumista yli kivien. 

Suomessa on paljon kaunista ja puhdasta luontoa koettavaksi. 

Minulle luonto on paljon enemmän kuin nähtävää ja kuultavaa. Uskon, että monelle meistä luonnon kokeminen on jotain mitä ei voi selittää toiselle. Sitä ei koeta normaaleilla aisteilla. Uskon, että luonnossa meillä jokaisella herää aisteja, joita emme normaalisti käytä.

Sydämen lyönnit ja hengitys tasaantuvat luonnossa ihmisellä luonnostaan.
Eikö olekin ihmeellistä?

Luonnossa kulkiessa on helppo löytää oma sisäinen hymynsä. 

Se syntyy kuin itsestään jo pelkästään ajatellessa 

miten vesi solisee ja miltä maa tuntuu jalkojen alla.

Tämä riippusilta johtaa kuohuvan kosken yli. Minulle korkeanpaikan kammoiselle tämä on pelottava ja vaikea paikka. Jouduin pysähtymään. Olin yllättynyt huomatessani miten pelkoni alkoi saada minusta yliotteen. Tiesin, että silta tulee vastaan ja kuvittelin, että pysähdyn keskelle valokuvaamaan. Pian ymmärsin, etten voisi sitä tehdä. Minulle riittäisi, että pääsen toiselle puolelle.

Tästä sillasta tuli minulle vertauskuvallinen paikka. Sillan alkupäässä yksin seisoessani aloin miettiä miten yleensä kohtaan pelkoni. Tunnistin itsessäni oman tutun selviytymisreseptini. Otin sen käyttööni vanhasta muistista. Aloin puhua itselleni omassa mielessäni. Valmistauduin kohtaamaan haasteen, oman pelkoni.

Laitoin kamerani tukevasti selkäni taakse. Päätin, etten edes yritä pysähtyä valokuvaamaan sillan keskellä. Päätin, että riittävän hyvä riittää eli minulle se olisi se, että selviäisin yli toiselle puolelle. Ryhdistäydyin ja hengitin syvään. Sitten komensin itseni liikkeelle. Tasaisesti etenin rauhallisin askelin eteenpäin. Silta hytkyi askeleideni alla, mutta en jäänyt siihen tunteeseen kiinni. Keskityin siihen mitä olin tekemässä. Tiesin, että jokainen askel vie minua eteenpäin ja perillä helpottaisi.

Tässä olen selvinnyt sillan yli. Tuntuu hyvältä kohdata pelkonsa. 

Pelkoja on monenlaisia. Monelle tämä on varmasti helppo juttu, mutta ei minulle.

Näillä poluilla tulivat mieleeni seikkailut tammikuussa Afrikan viidakkopoluilla. On hauskaa, että nämä polut ovat niin samankaltaisia kuin Makasutun metsän polut. Voin hyvin kuvitella miten afrikkalainen ystävämme ihastelisi näitä näkymiä ja ihmettelisi outoja kasveja. Täällä meidän metsissämme tuoksuu aina hyvälle. Ihana havupuiden tuoksu täyttää ilman. Tuoksu on raikas ja on hyvä hengittää. Tekee mieli hengittää todella syvään.

Näihin tällaisiin paikkoihin on hyvä pysähtyä. Kosken solina on rauhoittavaa taustamusiikkia. Aurinko lämmittää juuri sopivasti. Mieli rauhoittuu, on tasapainoinen olo. 

Muistatko, että olen autossa? Istun tässä etupenkillä tätä kirjoittamassa ja nyt havahduin siihen, että ohitimme toisen auton. Tunnen, että olen jo pitkään ollut jossain muualla kuin tässä etupenkillä - olen ollut kosken rannoilla kuvien poluilla. Ehkä kuviin voi mennä sisään ihan oikeasti. Minä uskon niin. Meillä on mielikuvituksen voima. Olitko sinä äsken kulkemassa tuolla lämpimällä pitkospuulla ja nuuhkimassa metsän raikasta tuoksua?

Maailma ja ihmisen kyvyt ovat ihmeellisiä. Ne asiat, joita olemme joskus kokeneet säilyvät mielessämme. Meiltä ei voi ottaa niitä pois. Voimme omistaa ne itsellemme ja kulkea mielemme muistoissa minne tahdomme.

Miten pitkälle mielikuvituksen avulla pääsee? Uskon, että ihan minne tahansa tahtoo.

Voisinko pysähtää tähän? 

Ehkä sytyttäisin pienen nuotion ja odottaisin illan hämärtyvän. 

Kuuntelisin miten pikkukalat hypähtelevät rantavedessä.

Taidan palata nyt ihmisten ilmoille. On ihanaa tietää, että milloin tahansa voin palata takaisin. Eikä siihen tarvita edes pitkää ajomatkaa. Suljen vain silmät ja hengitän syvään.