tiistai 31. tammikuuta 2012

Leiju arjessa villisti taikamatolla


Istuessani hiljaa taikamatollani
joka ei enää lennä koskaan minnekään
voin tuntea sen kokemusten äänet





Voin kuulla miten säkkipilli soi

käärmeenlumoojatar tanssii
hiljaa keinahdellen


 

Voin aistia
mitä matto on kokenut


 

Olen lukemassa kirjaa

tarinaa

seikkailua


 

Se on loppumaton ja villi


Voisiko olla niin, että elämämme arki voisi olla aivan mieletön seikkailu? Kokeile, vaikka vain pari minuuttia. Mitä tahansa teetkin, tee se kuin ensimmäistä kertaa.

5 kommenttia:

  1. Ihanat sanat,
    ihana matto!!
    ja kuvat..

    Eka kerta on aina ainutlaatuinen..
    Ja se läsnäolo ja sen uudelleen kaivaminen, onnistuu kyllä ja seuravalla kerralla helpommin..
    Voi hyvin♥

    VastaaPoista
  2. Kivoja sanoja,
    kiekuroita,
    kuvia.
    Mieleni jo matkusti,
    jonnekin...

    VastaaPoista
  3. Kiitos Hanne. Olen samaa mieltä kanssasi :) Aamulla yritin läsnäolon keinoin lämmitellä autossa matkalla töihin: soitin musaa radiosta niin kovaa kuin korvat kesti ja virnistelin iloisesti pimeässä vastaantulijoille. Tuli humoristisen hassu olo...

    Kiki, kaikenlaiset kiekurat ovat mielestäni kiehtovia. Pidän spiraaleista erityisesti kun ne voivat laajentua loputtomasti...siinähän se mieli sitten matkustaa ja sillä pääsee ihan minne vaan :)

    VastaaPoista
  4. Tuli mieleen eräs viisas lausahdus jonka joku minua viisaampi muinoin lausui: "Elämää voi elää kahdella tavalla. Joko niin että kaikki on ihmeellistä tai niin että mikään ei ole." Itse me olemme valinneet arjen väriksi harmaan vaikka paletilla on tuhansia muitakin värivaihtoehtoja :>

    Kauniit kuvat, lempeä tunnelma ja rauhoittava kokonaisuus. Levoton mieli lepää(yrittää parhaansa mukaan) :>

    VastaaPoista
  5. Maama, tosiaan viisaasti sanottu - kiitos, että kerroit. Tuntuu niin hyvältä tuo, että paletilla on tuhansia vaihtoehtoja, ihan mahtavaa!

    VastaaPoista